Valikko Sulje

Kaunis mieli

 

Ron Howardin ohjaustyö kertoo matemaatikko John Nashin elämästä dramatisoidun version. Sitä ei voi oikeastaan pitää historiallisesti todenmukaisena, sillä Howard on ottanut siinä määrin taiteellisia vapauksia. Puitteet ja tapahtumaympäristö ovat kuitenkin aidot. Russell Crowe näyttelee todentuntuisesti nuorta Nashiä. Hänen vastaparinaan hyvän suorituksen tekee myös Jennifer Connelly. Vuonna 2001 ensi-iltansa saanut elokuva kaappasi kaikki tärkeimmät Oscar palkinnot miespääosan Oscaria lukuun ottamatta. Crowe pokkasi oman Oscarinsa kaksi vuotta aikaisemmin ilmestyneestä Gladiaattori-elokuvasta. Tiedeyhteisö tuntee Nashin erityisesti peliteorian kehittäjänä, ja taloustieteen nobelistina. Taloustieteilijät pitävät häntä edelleen 1900-luvun suunnannäyttäjänä. Hänen vaikutuksensa ulottuu myös muihin tieteenaloihin.  

Tapahtumat saavat alkunsa Princetonin yliopiston kampuksella vuonna 1947. John Nash on saanut stipendin yliopistoon, ja hänen uransa on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Epäsosiaalisen Nashin ystävät pitävät häntä outona, mutta ei tahallaan välinpitämättömänä tai itsekkäänä. Parhaimman ystävän Nash saa huonetoveristaan Charlesista (Paul Bettany). Nash myös rakastuu palavasti – nuoreen matematiikanopiskelijaan Aliciaan (Jennifer Connelly).

Kaunis Mieli sukeltaa matemaatikon ajatusmaailmaan. Millainen on ihminen, jonka maailmankuva perustuu logiikkaan ja laskusääntöihin? Nash viettää suurimman osan ajastaan ratkaisten enemmän tai vähemmän vaikeita matemaattisia ongelmia. Ihmisellä on sisäänrakennettu tarve pitää yllä sosiaalisia suhteita. Jos ihminen sulkee muut ihmiset ulkopuolelleen, kosketus todellisuuteen saattaa hämärtyä. Nash kehittää teoriaa ihmisen käyttäytymisestä, ja hänellä on sisäinen varmuus siitä, että ihmissuhteet voi selittää matemaattisen yhtälön avulla. Miksi omaperäinen ajattelija kadottaa johtolankansa? Ron Howardin tulkinta on romantisoitu käsitys matemaatikon persoonasta. Jotta tarina kääntyy mielenkiintoiseksi elokuvaksi, täytyy tinkiä totuudesta ja lisätä siihen kuvitteellisia elementtejä, jotka kuljettavat tarinaa eteenpäin. Kun katsoja on aikansa seurannut Nashin seikkailuja, osaa skitsofreniaan suhtautua uudella tavalla.

Elokuva ei anna tarkkaa kuvaa siitä, milloin Nashin harhat alkavat. Tarina ei rajaa tarkasti sitä, mikä on Nashin kuvitelmaa ja mikä totta. Jossain vaiheessa Nash sotkeutuu hallituksen projektiin, jonka on tarkoitus paljastaa Neuvostoliiton sotilashankkeet Yhdysvaltain maaperällä. Kun hämärät tapahtumat alkavat seurata toisiaan katsojan epäilykset heräävät. Nash tapaa hallituksen asiamiehen Parcherin (Ed Harris), joka haluaa palkata nuoren matemaatikon palvelemaan maataan: ratkaisemaan salakirjoitettuja viestejä. Ensimmäisellä kerralla Parcher ja Charles menivät minuun täydestä. He ovat niin saumaton osa Howardin tarinaa, että heitä pitää todellisina henkilöinä.

Nashin paranoia tarttuu nopeasti katsojaan, sillä kaikki elokuvan tapahtumat nähdään ja koetaan hänen kauttaan. Nashin työ matematiikan opettajana alkaa kärsiä, kun hän käyttää kaiken aikansa tulkitsemalla sanomalehdissä mahdollisesti piileviä koodeja. Nashin omalaatuinen käytös ei jää huomaamatta ulkopuolisilta     

Kun Nash vajoaa yhä syvemmälle harhoihin, hänen ainoana tukipilarinaan toimii hänen vaimonsa Alicia. Järkyttävät tapahtumat huipentuvat, kun hänet viedään väkisin mielisairaalaan. Häntä aletaan hoitaa insuliinipistoksilla. Vähitellen Nashille alkaa selvitä se, että Parcher Ja Charles eivät ole todellisia.  

Kun Nash saa elämänsä taas järjestykseen, hän pystyy jatkamaan töitään matematiikan opettajana. Kaikki ei kuitenkaan palaa ennalleen. Hän saa erikoisluvan viettää aikaa Princetonin yliopiston kirjastossa nuorten matemaatikkojen parissa. Elokuvassa kuvataan pitkälti vanhenevaa professori Nashiä. Tarina antaa ymmärtää, että Nash ei missään vaiheessa täysin toipunut harhoistaan.

Kaunis mieli on jännitysdraamana oivallinen, mutta elämäkertaelokuvaksi siitä ei ole. Elokuvassa Nashin elämää ja sairauden oireita on dramatisoitu uskottavuuden kustannuksella. Ensimmäisellä katselukerralla elokuva hämmentää. Elokuvan alkupuoli piirtää matemaatikon muotokuvan uskottavasti, mutta jossain vaiheessa juoni lähtee sivuraiteelle. Elokuvan päätarkoitukseksi tulee Nashin sairauden kuvaaminen. Kun John Nash kadottaa yhteyden todellisuuteen, myös katsoja menettää otteensa elokuvaan. Kun asiat alkavat paljastua, on katsojalla päällimmäisenä huijatuksi tulemisen tunne. Katsoja on nimittäin ottanut Nashin harhat todesta. Toisella katselukerralla katsoja ei enää jaksa kerrata Nashin sairauteen liittyviä yksityiskohtia, vaan huomio kiinnittyy muihin seikkoihin. Kun Nashin sairaus paljastuu, on elokuvan mielenkiintoisin osuus auttamattomasti ohi. Elokuva ei kestä kovin montaa katselukertaa, kun on päässyt selville Nashin harhoista.

Samanlaiset harhat olivat osa Kylmän sodan maailmaa. Ydinasepelote eli vahvana ihmisten mielissä. Todellisuuden ja mielikuvituksen väliseen loukkuun olisi tuohon aikaan voinut jäädä kuka tahansa. Matemaattinen nerokkuus ei takaa sitä, että ihminen loistaa myös muilla elämän osa-alueilla. Lopulta Nashin oma älykkyys johtaa hänet pois todellisuudesta. Hänen oli ilmeisesti vaikea päästä irti kaavoistaan, ja matematiikasta, jonka oli itse kehittänyt. Kaavoissa ja niiden kehittäjissä piilee varmasti jonkinlaista kauneutta mutta elokuvan tärkein sanoma on, että totuuden ja todellisen kauneuden voi löytää vain rakkauden kautta. Kaunis mieli on eritoten kuvaus skitsofreniasta ja siitä, mitä tästä sairaudesta 1950-luvulla ajateltiin.  

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: A Beautiful Mind
  • Ohjaaja: Ron Howard
  • Käsikirjoitus: Akiva Goldsman, Sylvia Nasar
  • Julkaisuvuosi: 2001
  • Genre: draama
  • Palkinnot: 4 Oscaria (Academy Awards), 4 Golden Globe, 2 BAFTA
  • Näyttelijät: Russell Crowe, Jennifer Connelly, Paul Bettany, Ed Harris, Christopher Plummer

2 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *