Valikko Sulje

The Imitation Game

Elokuvan eräästä 1900-luvun suurimmista matemaatikoista ohjasi Morten Tyldum. Alan Turingia näyttelee Benedict Cumberbatch, joka sai roolisuorituksestaan Oscar-ehdokkuuden. Vuonna 2014 teattereihin tullut draamaelokuva palkittiin myös parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta Oscarilla.

Elokuvan alkukohtauksissa ollaan vuoden 1951 Manchesterissä Englannissa. Manchesterin poliisi on saanut tutkittavakseen erikoisen rikostapauksen. Cambridgen professori Alan Turingin asuntoon on tehty murto. Kun poliisi saapuu rikospaikalle, Turing torjuu tutkintapyynnön ja kiistää minkään rikoksen tapahtuneen. Ensikuvat keski-ikäisestä Truringista, jota näyttelee Benedict Cumberbatch, ovat matemaatikolle tyypillisiä. Hän puuhaa jotain hyvin keskittyneesti koneiden täyttämässä huoneessa ja antaa hyvin eksentrisen ensivaikutelman. Poliisit puhuttavat Turingia yön tapahtumista. Kun viranomaiset paneutuvat Turingin tietoihin, havaitaan, että suuri osa hänen menneisyydestään on hämärän peitossa. Tämä saa tutkijat luulemaan, että Turing on Neuvostoliiton vakooja.

Kuulusteluissa Turing alkaa kertoa tarinaansa. Vähitellen paljastuu kokonaiskuva salaisesta projektista ja sen parissa työskennelleistä ihmisistä. Kun kertomus etenee, alkaa tulla selväksi, ettei Turing ole vakooja. Sen sijaan tutkijat iskevät Turingin arempaan kohtaan, homoseksuaalisuuteen. Pian Turingin seksuaalisesta suuntautumisesta voi lukee päivälehden etusivulta. Tuohon aikaan samaan sukupuoleen kohdistunut kiinnostus oli rangaistava teko. Turing välttää vankilatuomion, mutta joutuu käymään läpi kemiallisen kastraation. Turingin ympärillä pyörivä sensaatio ajaa Turingin henkisesti ahtaalle, ja hän päätyy itsemurhaan vuonna 1954.

Elokuvassa siirrytään vuoteen 1939 Lontooseen, mistä varsinainen tarina alkaa. Saksa oli aloittamassa sotaa Britanniaa vastaan. Sota ei vielä tuolloin näkynyt tavallisten ihmisten elämässä. Tilanteen pahaenteisyydestä huolimatta ihmiset ovat toiveikkaita. Turing saapuu Bletchleyn radiotehtaalle tapaamaan johtaja Dennistonia (Charles Dance). Turing on matemaatikoksi vaatimattoman oloinen ja muistuttaa käytökseltään Russell Crowen Jonh Nashiä elokuvassa A Beautiful Mind. Turing tuntee oman arvonsa, eikä häntä pääse yllättämään epäjohdonmukaisuuksista.

Turing ei tunnustaudu pasifistiksi, mutta ei peittele vastenmielisyyttään Hitlerin kansallissosialisteja kohtaan. Turing kertoo olevansa hyvä sanaristikoissa. Turing herättää Dennistonin mielenkiinnon ottamalla puheeksi Enigman, saksalaisten salakirjoituslaitteen. Turingin mielestä Enigma on ”The most difficult puzzle in the world”, ja hän ilmaisee mielenkiintonsa ryhtyä ratkaisemaan tuota arvoitusta.

Seuraavassa kohtauksessa joukko nuoria tutkijoita, Alan Turing mukaan luettuna, on MI6:n johtajan puheilla. Selviää, että Enigmalla koodattiin Saksan sodankäyntiin liittyviä tapahtumia. Kaikista pommituksista, yllätyshyökkäyksistä ja sukellusveneiden sijainnista keskusteltiin tuon koneen välityksellä. Sellaiselle, joka ei tuntenut viestien ratkaisualgoritmia, Enigmalla tehdyt viestit olivat silkkaa siansaksaa. Ongelman ratkaiseminen kokeilemalla eri vaihtoehtoja veisi määrättömästi aikaa, eikä tullut kysymykseen. Tutkijoiden oli tarkoitus tehdä yhteistyötä, mistä Turing ei aluksi pidä ollenkaan. Tutkija toverit saavat pian käsityksen Turingin suoraviivaisesta persoonasta. Turing luottaa enemmän omaan ongelmanratkaisu-kykyynsä ja hänelle tutkijatoverit ovat pikemminkin hidaste, kuin apu.  

Välillä näemme arkistokuvaa ja luultavimmin tietokoneanimoituja hetkiä rintamalta, pinnan alta ja ilmasodankäyntiä korkeuksissa. Sotakuvaukset kuljettavat tarinaa eteenpäin ja saavat katsojan orientoitumaan Toisen Maailmansodan todellisuuteen. Nämä kuvat vievät katsojan lähemmäksi sodankäyntiä, ja sen mielettömyyttä ja ovat kerronnallisesti tärkeä osa juonikuvioita.

Turingilla oli selkeä visio koneesta, joka kokeilemalla eri vaihtoehtoja, pystyisi ratkaisemaan ongelmia huomattavasti ihmistä nopeammin. Turing alkaa rakentaa konetta, jollaisen toimivuutta kukaan ei aluksi halua tunnustaa. Turing tarvitsee rahoitusta koneelleen ja esittää Dennistonille vaatimattoman hintalappunsa projektille. Hän pyytää 100 000 puntaa. Tässä vaiheessa pääministeri Winston Churchill puuttuu peliin, ja nimittää Turingin johtamaan projektia. Turing aloittaa tehtävänsä erottamalla kaksi lingvistiikkaan perehtynyttä tutkijatoveriaan.

Aika-ajoin näemme takaumia Turingin lapsuudesta. Älykkyytensä ansiosta Turing herättää kateutta. Koulukiusattuna Turing kokee epätavallisen lapsuuden. Turingilla on yksi sydänystävä, Christopher, joka yhtenä harvoista ymmärtää Turingia ja hänen viehtymystään kryptologiaan ja matematiikkaan.

Turingin johtama tutkijaryhmä huomaa pian, että he tarvitsevat lisää taitavia ongelmanratkaisijoita ja järjestävät kaikille avoimen kilpailun. Vaikean sanaristikon ratkaisija saisi paikan tutkijaryhmässä. Pian kaikki matematiikkaa enemmän tai vähemmän tuntevat ratkaisevat sanaristikoita. Hieman myöhässä varsinaiseen koetilaisuuteen saapuu Joan Clarke (Keira Knightley) niminen viehättävä naishenkilö, joka on myös määrätietoinen matemaatikko. Clarke ratkaisee koeristikon ennätysajassa, ja hyväksytään mukaan projektiin. Aluksi Joan epäilee sopivuuttaan miespuoliseen seurueeseen ja pitää tunkeutumistaan miesten maailmaan epäsiveellisenä. Turing on kuitenkin Joanin tukena.

Vuonna 1940 Turingin Christopheriksi nimeämä kone valmistuu Bletchley Parkissa. Alan Turingin ja Joanin välille on kehkeytynyt pienimuotoinen romanssi. Turingin mielessä kehittyy kuva kaiken ratkaisevasta koneesta, joka olisi uudelleenohjelmoitavissa aina kulloistakin ongelmaa varten. Sivujuonteena tarinassa kulkevat salaliittoepäilyt. Poliisit ratsaavat jopa Alanin ryhmän työtilat etsiessään todisteita vakoilijasta. Britannnia on nääntymässä nälkään, kun brittien saattueita vastaan hyökätään. Sota ollaan häviämässä ja Turingin kone raksuttaa aikaa vastaan. Turing on saanut ystävänsä uskomaan itseensä ja kaikki puhaltavat nyt yhteen hiileen. Christopher ei kuitenkaan toimi tarpeeksi nopeasti. Koneen rahoittajilta alkaa usko loppua, ja tutkijat saavat kuukauden aikaa ratkaista arvoituksen.

Sattuma johtaa Turingin oikeille jäljille. Hän saa päähänsä lähestyä Enigman ongelmaa uudella tavalla. Lopulta ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Enigman salaus perustuukin ennustettavaan viisikirjaimiseen koodiin viestin alussa. Turing tovereineen syöttää tiedot Christopherille, joka aikansa raksuttuaan antaa vastauksen. Kun sitten tulos syötetään Enigmaan, se antaa selkokielisen vastauksen. 

Turingin ajatus oli kuitenkin se, että saksalaisille ei voi paljastaa, että vastapuoli tietää heidän koodinsa. Oli siis toimittava varovaisesti ja käyttää Enigman antamia tietoja valikoiden siten, etteivät epäilyt herää. Tilastoanalyysillä olisi tarkoitus selvittää, kenet pelastetaan ja kuinka monta uhrataan. Tehtävää varten perustettiin tiedusteluorganisaatio. Täytyi siis keksiä peitetarina sille, miten tiedot saatiin ilman Enigmaa. Salaisuus piti sodan loppuun asti. Melkein kaikki todisteet tuhottiin jälkipolvilta. Kului 50 vuotta ennen kuin paljastettiin sodan lopputuloksen taustatekijä. Sota oli demokratian voitto. Alan Turingin työn ansiosta arvoitiin säilyneen 14 miljoonaa ihmishenkeä ja sodan lyhentyneen kahdella vuodella.

Imitation Game on yhden henkilön persoonaan keskittyvä draama. Elokuva yrittää ymmärtää eksentristä matemaatikkoa, joka visioissaan oli vuosikymmeniä aikaansa edellä. Hänen tavaramerkikseen on muodostunut, vähäeleinen ja pidättyväinen puhetyyli. Pohjimmiltaan Cumberbatchin Turing on herkkä ja tunteellinen mies. Cumberbatch on osoittanut näyttelijäntaitonsa monissa vaativissa rooleissa ja sopii tähänkin. Elokuvan antaa Turingin persoonasta ristiriitaisen kuvan. Turing kohtelee välillä ympärillään olevia ihmisiä välinpitämättömästi, mutta osaa kuitenkin pitää ihmissuhteita arvossa, eikä sulkeudu omaan maailmaansa. Minuun vetoaa Cumberbatchin vilpitön ja sympaattinen olemus, jonka hän antaa myös näkyä ulospäin.

Elokuvassa Turing selittää omin sanoin tekoälyn filosofiaansa. Turing kehitti teoriaa kaiken ratkaisevasta koneesta, joka vetäisi vertoja ihmisen älykkyydelle ja olisi uudelleenohjelmoitavissa aina kulloistakin tehtävää varten. Turing myöntää, että konetta ei voi pitää ihmisen kaltaisena tietoisena olentona, mutta hän uskoi, että jos älykkyyden kriteerejä vähän lasketaan, niin hänen keksimäänsä prototyyppiä voisi pitää älykkäänä. Turingin koko tutkijan uraa määrittää varmuus siitä, että tuollainen kone on mahdollista rakentaa. Imitation Game on Turingin keksimä testi, jolla pyritään todistamaan, onko kone älykäs vai ei. Testissä esitetään kysymyksiä koneelle. Jos koneen antamia vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, voi konetta pitää älykkäänä. Se miten Imitation Game liittyy Enigman kanssa puuhasteluun jäi minulle arvoitukseksi.

Kuinka matemaattisen ongelman parissa työskentelevistä kryptoanalyytikoista saa aikaan jännittävän elokuvan? Enigma-projektin kuvaukseen sisältyy monia yllättäviä juonenkäänteitä. Sivujuonteena kulkeva vakoilu- ja salaliittoteoria tuo oman säväyksen. Enigmaan liittyvä petos oli monimutkainen vyyhti, eikä sitä avata kuin pintapuolisesti. Suurvaltojen motiivit Enigman ratkaisussa jäävät salamyhkäiseksi. Elokuvasta on leikattu pois kaikki tarpeeton. Tapahtumien dramaattisuutta on lisätty elokuvan kerronnallisin voimin. Enigman ratkaisu vei Turingin ryhmältä kaksi vuotta. Tuo tiiviin työskentelyn ajanjakso on puristettu hyvin tiiviiseen muotoon. Enigma-projektin pääpiirteet kuvataan kuitenkin yksityiskohtaisesti, ja katsoja pysyy hyvin perillä siitä missä mennään.

Turingin ura matematiikan professorina ohitetaan sivuhuomautuksella. Keskushenkilön tutkijantyö jää Enigman kanssa työskentelyn varjoon. Knightley on vakuuttava määrätietoisena oman arvonsa tuntevana naismatemaatikkona. Keira Knightleytä lukuunottamatta elokuvan näyttelijäkaarti on kiusallisen miehinen. Tutkijayhteisö ei vielä 1940-luvulla ollut nähnyt montaa naispuolista matemaatikkoa. Joanna Clarke osoitti aikalaisilleen, että nainen pystyy syvälliseen ajatteluun siinä missä mieskin. Tarinassa on monia mielenkiintoisia näyttelijöitä, joiden panostusta ei voi moittia, mutta Cumberbatchin näyttelijäntyö on selkeästi elokuvan liikkeessä pitävä voima.

Turingin kiinnostus samaan sukupuoleen heräsi jo teini-ikäisenä. Kiintymys Christopher nimiseen poikaan jäi elämään riipaisevana ensirakkautena, joka päättyi Christopherin varhaiseen kuolemaan. Turingin nuoruutta valotetaan takaumien avulla, mutta vain muutaman välähdyksen verran. Aikuisen Turingin homoseksuaalisuutta kuvataan hienovaraisesti ja vain pintaa raapaisten. Turingin rakkauselämää ei käsitellä juuri laisinkaan. Elokuvassa annetaan vähän tilaa Alanin ja Joanin romanssille. Katsojalle jää sellainen kuva, että heidän suhteensa ei missään vaiheessa ottanut tulta alleen. Kun Alan lopulta kertoo Joanille homoudestaan, hän antaa ymmärtää, ettei ollut ollut aidosti kiinnostunut Joanista. Homoseksuaalisuus tuhosi lopulta Joanin ja Alanin suhteen, mutta he säilyivät ystävinä. Vaikka Turing yritti kaikin keinoin pitää rakkauselämänsä salassa, asia tuotiin jossain vaiheessa julkisuuteen. Turingin homoseksuaalisuus törmäsi aikansa ennakkoluuloihin ja siveyskäsityksiin. Homoihin kohdistuva ajojahti vaati uhrikseen vanhenevan professori Turingin. Maailma olisi valmis homosuhteisiin vasta muutamia vuosikymmeniä myöhemmin.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: The Imitation Game
  • Ohjaaja: Morten Tyldum
  • Käsikirjoitus: Graham Moore, Adrew Hodges (kirja)
  • Julkaisuvuosi: 2014
  • Genre: draama
  • Palkinnot: 1 Oscar
  • Näyttelijät: Benedict Cumberbatch, Keira Knigthley, Charles Dance, Matthew Goode, Allen Leech

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *