Valikko Sulje

Pelastakaa sotamies Ryan

Pelastakaa sotamies Ryan voitti viisi Oscar-palkintoa mm. kuvauksesta ja ohjauksesta ja oli ehdolla parhaaksi elokuvaksi. Lähes kolmituntinen elokuva sai hyvän vastaanoton sekä kriitikoilta, että yleisöltä. Pelastakaa sotamies Ryan on Schindlerin listan ohella esimerkki Steven Spielbergin vakavamielisellä otteella tehdyitä elokuvista. Elokuvaa tähdittävät Tom Hanks ja Matt Damon. Elokuva se on vaikuttava kuvaus Normandian maihinnoususta ja Toisen maailmansodan ratkaisun hetkistä sen kokeneiden silmin.   

Johdantona itse elokuvaan nähdään kohtaus sankarihautausmaalta jossain päin Normandiaa. Vanheneva James Ryan (Harrison Young) on tullut kunnioittamaan John Millerin muistoa. Hautaristien rivistöt ovat vaikuttava näky täynnä juhlallisuutta ja kunniaa. Varsinainen tarina alkaa Omaha Beachiltä kuudentena kesäkuuta vuonna 1944. Käynnissä on Liittoutuneiden maihinnousu Normandian rannikolla. Brittilaiset sotilaat lähestyvät rannikkoa täynnä taistelutahtoa. Pian joukkue toisensa jälkeen purkautuu maihinnousualuksista.

Tarinan keskeisin henkilö, kapteeni John Miller (Tom Hanks), esitellään katsojalle. Miller on mukana operaatiossa ja nousee rannalle ensimmäisten joukossa. Hän kannustaa joukkuettaan tulevan taistelun varalta. Ensimmäisenä rannalle ehtineet maksoivat kovimman hinnan. Saksalaisten konekiväärit niittivät sotilaan toisensa jälkeen. Pian taistelu on täydessä käynnissä. Sotilaat raivaavat tiensä läpi miinojen ja piikkilankaesteiden. Vedessä on satamäärin sotilaita ja kaatuneiden veri värjää rantaveden punaiseksi. Ensimmäiset miinat räjähtävät ja nostattavat ilmaan maa-ainesta. Paniikki valtaa maihinnousijat kun taistelu muuttuu sekasortoiseksi. Ihmisen raatoja on kaikkialla, ja haavoittuneiden avunhuudot muuttavat tilanteen painajaismaiseksi. Muutamat rohkeat johtavat hyökkäystä. Millerin johtama joukkue tuhoaa konekivääriaseman ja pian reitti on selvä. Taistelu jatkuu mies miestä vastaan. Rantabunkkereihin hyökätään kranaateilla ja liekinheittimillä. Taistelukohtaus kestää lähes puoli tuntia. 

Kotirintamalla dramaattiset uutiset kiirivät sodanjohdon korviin. Neljästä Ryanin veljeksestä kolme on kuollut taistelussa. Nuorimman noista veljeksistä tiedetään hypänneen laskuvarjolla jonnekin päin Normandiaa vihollislinjojen taakse. 101. laskuvarjodivisioonan sotilaat ovat hajallaan ja hukassa. Päätetään aloittaa pelastusoperaatio kadonneen Ryanin löytämiseksi.

Näemme John Millerin uudestaan tukikohdassa, jonka maihinnousujoukot olivat perustaneet Omaha Beachin taakse. Miller antaa tilannearvion esimiehelleen: 35 Millerin sotilasta on kaatunut. Pelastusjoukkue perustetaan, ja sen johtajaksi valitaan Miller. Hänen lisäkseen seitsemän muuta valitaan tehtävään.

Millerin johtama joukkue lähtee matkaan murjottujen maisemien halki kohti Neuvillen kaupunkia, jonka läheisyyteen 101. divisioona tiedetään laskeutuneen. Vastarintaa kohtaamatta joukkue saapuu Neuvillen raunioille, jotka ovat yhä saksalaisten hallussa. Kaupungin kujilla käydään kiivasta taistelua. James Ryan ei kuitenkaan ole kaupungissa. Joukkue kokee ensimmäisen menetyksen, kun tarkka-ampuja tappaa Carpazo-nimisen upseerin (Vin Diesel). Pian tämän jälkeen joukkue kohtaa ryhmän aseistautuneita saksalaisia. Seuraa kiivas yhteenotto, jossa kaikki saksalaiset tapetaan. Omituisen sattuman johdosta joukkue kohtaa erään sotilas James Ryanin Neuvillessä. Hän osoittautuu vääräksi mieheksi. Seuraa kuitenkin liikuttava hetki, kun hetken aikaa luullaan, että etsintä on ohi. Yö saapuu ja Miller miehineen päättää yöpyä kaupungissa. Tässä kohdassa tarina hetken aikaa levähtää. Rajuilma puhkeaa ja kaukaisuudessa kuuluu tykistötulta.

Kappaleen matkaa kuljettuaan Millerin joukkue saapuu Liittoutuneiden kokoontumispaikalle, jonka ovat perustaneet laskuvarjojoukot. Kukaan ei kuitenkaan näytä tuntevan Ryan nimistä sotilasta. Ryanin tuntolevyä ei löydy satojen kaatuneiden tuntolevyjen joukosta, joten päätellään hänen yhä olevan elossa. Paikalliset asukkaatkaan eivät osaa auttaa. Viimein he saavat vihjeen, jonka mukaan Ryan niminen sotilas saattaisi olla läheisessä Ramellen kaupungissa puolustamassa siltaa.

Joukkue lähtee jatkamaan matkaa laidunmaiden halki ja törmäävät seuraavassa hetkessä saksalaisten tutka-asemaan, jota puolustaa konekivääripesäke. Miller päättää hyökätä aseman kimppuun kranaateilla. Wade niminen sotilas (Giovanni Ribisi) haavoittuu pahasti saksalaisten tulituksesta. Hänen pelastamisekseen ei voida tehdä mitään. Morfiinilla lievitetään kipuja, ja pian Wade menehtyy. Miller ja hänen sotilaansa kostavat saksalaisille ja ottavat yhden vangin. Hetken aikaa riidellään siitä, mitä vangille pitäisi tehdä. Geneven sopimus kieltää sotavankien tappamisen, joten mies päästetään menemään.

Kuusihenkiseksi kutistunut joukkue jatkaa matkaa ja saapuu kukkapellolle, jossa he kohtaavat saksalaisen puolitelavaunun. Miller miehineen tuhoaa tankin. Paikalle saapuu liittoutuneiden sotilaita, joista yksi kertoo nimekseen James Ryan (Matt Damon). Ryan ja joukko sotilaita puolustavat raunioitunutta Ramellen kaupunkia, ja erityisesti strategisesti tärkeää siltaa. Johtava upseeri oli kuollut, ja Ryan tovereineen odottelee ahdingossa vahvistuksia. Miller kertoo Ryanille suru-uutisen hänen kolmen veljensä kuolemasta. Miller haluaisi ottaa Ryanin mukaansa, mutta tämä ei suostu jättämään asemapaikkaansa. Millerin miehet suuttuvat tästä, sillä kaksi miestä oli jo menetetty hänen takiaan.

Pienen sanasodan jälkeen Miller miehineen päättää jäädä puolustamaan kaupunkia. Puolustajien ammusvarasto oli huvennut, mutta räjähdysainetta heillä on runsaasti. Miller laatii sotasuunnitelman. Paras tapa puolustaa siltaa, olisi tuhota tankki räjähteillä siten, että se jäisi tielle estämään saksalaisten etenemistä. Miehet asettuvat asemiinsa kellotornissa ja rauniokaupungissa. Ennen saksalaisten saapumista joukkueella on levähdystauko. Ryan keskustelee Millerin kanssa kotirintaman tapahtumista. Edith Piafin, ranskalaisen laulajattaren, kappale soi taustalla.

Sitten he kuulevat saksalaisten lähestyvän. Vastassaan heillä on useita tankkeja ja 50 sotilasta. Millerin miesten odotellessa käynnistyy elokuvan loppuhuipentuma. Puolustajat saavat tuhottua kolme tankkia, ja tappavat useita sotilaita. Saksalaisilla on kuitenkin ylivoima. Seuraa kiivas lähitaistelu, joka muuttuu verilöylyksi. Viimeisenä joukkueestaan Miller haavoittuu, ja vaihtaa viimeiset sanansa Ryanin kanssa. Liittoutuneiden ilmavoimat saapuvat ja ratkaisevat tilanteen. Elokuva päättyy kuviin sankarihautausmaalta, jonne vanhempi Ryan lapsineen on saapunut muistamaan vuosien takaisia tapahtumia ja John Millerin uhrautuvaisuutta.

Steven Spielberg kuvaa taitavasti taistelutilanteen vaikutusta ihmismieleen. Kamera seurailee maihinnousua kapteeni John Millerin näkökulmasta. Alun taistelukohtauksessa esiin nousevat sotilaiden subjektiiviset kokemukset. Paniikki valtasi nopeasti sotilaiden mielet, kun yhtäkkiä ollaan tilanteessa, johon ei millään harjoittelulla pysty varautumaan. Taustalla kuuluvat haavoittuneiden tuskanhuudot ja konekiväärin säksätys. Taistelun intensiivisyyden aiheuttamaa pakokauhua kutsutaan sodan psykologiassa nimellä ”Shell Shock” tai suomeksi ”Kranaattikauhu”. Spielbergin näkemys maihinnoususta kertoo pelkkien kamerakulmien ja äänien avulla, mitä tämä sotatantereella todella merkitsi. Tuollaisessa tilanteessa sotilas menettää kyvyn ajatella selkeästi. Lähikuvat kuolevista sotilaista saavat katsojan tuntemaan samojen hetkien pelottavuuden. Jokainen laukaus ja räjähdys voimistaa tunnetilaa. Vaikka tulilinjalta olisi päästävä pois, sotilas ei pysty liikkumaan, saati sitten komentamaan itseään jatkamaan hyökkäystä.

Spielberg hallitsee suurten sotajoukkojen liikkeet. Massiivisen sotakaluston rantautuminen ei ole helppoa toteuttaa ilman tietokonegrafiikkaa. Elokuva kuitenkin onnistuu vangitseminen taistelun mittasuhteet.  Ohjaaja vie kameran keskelle taistelun tuoksinaa. Kuvakulmat vaihtuvat nopeasti lähiotoksista laajakulmiin, jolloin taistelun kaoottisuus tulee korostetusti esiin. Välillä seuraillaan yksittäistä sotilasta ja välillä kuvaan mahdutetaan kokonainen joukkue. Rykmentit ja joukkueet puhaltavat yhteen hiileen. Jokainen sotilas täyttää paikkansa usein jopa muutaman sekunnin pohdinnan jälkeen. Katsoja tuntee aidosti tapahtumien yllättävyyden Omaha Beachillä taistelleiden silmin.

Taitelukohtauksen jälkeen kuvataan joukkueen matkaa laidunmaiden maiden poikki. Hetken aikaa sota tuntuu hyvin kaukaiselta tapahtumalta. Nämä valoisat kohtaukset ovat jyrkkä vastakohta muuten tummasävyisenä kuvatulle elokuvalle.  Liittoutuneet ilmapommitukset olivat murentaneet monet kaupungit kivimurskaksi. Rauniokaupungin kujilla väijyminen tuo juoneen oman jännitysmomenttinsa. Katsoja saa maisteltavaksi sodan aiheuttaman hävityksen.

Pelastakaa sotamies Ryan on kertomus amerikkalaisista sotilaista, jotka puolustivat vapautta oman henkensä kustannuksella. Sotilaiden rohkeus ja uhrautuvaisuus sekoittuu väkivaltaan ja julmuuteen. Muutamat harvat veteraanit muistavat yhä tapahtuneen. Sotatilanne on lukemattomien sotamiesten yhteispeliä. Yhden sotamiehen teoilla ei ole suurtakaan merkitystä. Silti esiin nousi joitakin sankareita. John Millerin sanoin ”yhden miehen menetys voi pelastaa monen muun hengen”.  Yksi elokuvan suurimmista ansiosta on se, että se ei yritä kirkastaa kuvaa sodankäynnistä. Millerin johtamat sotilaat ovat rääväsuisia paatuneita miehiä. Amerikkalaisista ei ole yritetty tehdä sankareita. Tosiasiassa taistelutilanne tekee nuorista pojistakin häikäilemättömiä tappajia. Elokuva on viimeistä piirtoa myöten kuvattu amerikkalaisten perspektiivistä. Saksalaiset ovat vain vihollisen roolissa. Ihmiset saksalaisten sotapukujen ja kypärien takana jäävät vähäisemmälle huomiolle. Isänmaallisuus on elokuvan hengessä vahvasti läsnä. Elokuvassa lainataan Abraham Lincolnin sanoja, jossa ylistetään sotasankareiden muistoa, ylpeyttä ja uhrautuvaisuutta.    

Elokuvaa voi pitää realistisena sotakuvauksena, mutta myös mukaansatempaavana seikkailukertomuksena, joihin Spielberg onkin erikoistunut. Suhteellisen suoraviivainen juoni pitää otteessaan. Pääosanäyttelijät tuovat Spielbergin ohjauksessa esiin parhaimman puolensa. Näin hienolle elokuvalle soisi arvoisensa lopun. Sodassa ei ollut voittajia, eikä tämänkään elokuvan loppu ole onnellinen. Katsoja voi kuitenkin aistia loppuratkaisussa ja sotilaiden teoissa piilevän arvokkuutta, jonka ansiosta sodan henkilökohtaisesti kokeneet muistetaan vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.  

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Saving Private Ryan
  • Ohjaaja: Steven Spielberg
  • Käsikirjoitus: Robert Rodat
  • Julkaisuvuosi: 1998
  • Genre: draama, seikkailu
  • Palkinnot: 5 Academy Awards,
  • Näyttelijät: Tom Hanks, Matt Damon, Vin Diesel, Adam Goldberg, Edward Burns, Tom Sizemore,

                       

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *