Valikko Sulje

Ilmestyskirja. Nyt.

Joseph Conradin pienoisromaani Pimeyden sydän ilmestyi vuonna 1902. Tässä elokuvassa Joseph Conradin tarina on venytetty kolmituntiseksi kertomukseksi keskelle Vietnamin sotaa ja sitä on väritetty monilla mielenkiintoisilla sivuhahmoilla. Ilmestyskirja. Nyt. on 31 miljoonan dollarin budjetillaan pienimuotorinen kertomus verrattuna nykyajan CGI spektaakkeleihin, jotka maksavat usein toista sataa miljoonaa dollaria. Fancis Ford Coppolan ohjaama Ilmestyskirja. Nyt. sai Cannesin filmifestivaalien pääpalkinnon ja oli kahdeksan Oscarin ehdokkaana vuonna 1980.

Ensikohtauksessa nähdään kuvaa Vietnamin viidakosta samalla kunThe Doorsin tunnuskappale ”The End” alkaa soida. Räjähdykset seuraavat toistaan, kun pommikoneet pudottavat napalmia ja viidakko muuttuu tulimereksi. Johdantona itse elokuvaan seurataan Yhdysvaltain massiivista joukkojenkeskitystä. Kapteeni Willard (Martin Sheen) herää asunnostaan Saigonista, jonne sota ei vielä yllä. Willard on vapautettu palveluksesta, ja hän on hetken aikaa paossa sotatoimia. Willard tietää, että häntä odottaa paluu viidakkoon ennemmin tai myöhemmin. Hänen aavistuksensa käy toteen, kun samaisena aamuna hänet tullaan hakemaan palvelukseen asunnostaan.

Helikopteri lennättää Willardin Nha Tangiin Yhdysvaltain tukikohtaan. Kapteeni on kutsuttu eversti Kurtzin tapauksen johdosta tapaamaan kenraalia. Kenraali tietää yhtä ja toista Willardin menneisyydestä. Ei ole sattumaa, että hänet erikoisjoukkojen entisenä sotilaana on valittu tehtävään.

Korkea-arvoisella upseerilla 38-vuotiaalla (eversti) Walter E. Kurtzilla (Marlon Brando) oli maine pätevänä sotilaana. Hän oli kaikin tavoin ihmisläheinen, älykäs ja hyväkäytöksinen. Mutta jokin alkoi ajaa häntä kohti hulluutta. Hänen tiedetään huhupuheiden mukaan, johtavan omaa armeijaansa keskellä Kambodzan viidakkoa. Kurtz halutaan hoitaa pois päiviltä syytettynä kahden tiedusteluagentin murhasta. Kenraalin mukaan hänen toimintaansa ei voi enää pitää järjellisenä. Paha näyttää saaneen vallan ihmismielestä.

Willard myötäilee kenraalia ja ainakin näyttelee ymmärtävänsä tilanteen. Willardin tehtävänä on edetä viidakkoon Nhung jokea pitkin partioveneellä, soluttauduttava paikallisiin asukkaisiin ja tapettava Kurz. Operaatio on huippusalainen ja siitä tietävät kenraalin lisäksi vain harvat.

Willlard viedään helikopterilla joen suistoon ja siellä odottavaan veneeseen, jossa hän tapaa matkatoverinsa.  Heihin kuuluvat konemies Chef (Frederick Forrest), aseenkäsittelijä Lance B. Johnson (Sam Bottoms) ja slummien kasvatti Mr. Clean (Laurence Fishburn)New Yorkin Bronxista, sekä veneen päällikkö Philips (Albert Hall). Matkalla Willard tutustuu Kurtzin kansioon ja tilannekuva alkaa hahmottua. Kurtzin tapaus herätti suurta huomiota. Salamyhkäisyyteen oli sekaantunut armeijan koko johto presidentti Lyndon B. Johnsonia myöten.

Ilmakuljetusjoukkojen on määrä saattaa partio Nhung joen suulle. Pian he ovat keskellä täysimittaista sotaa. Paikallisasukkaiden asumukset ovat tulessa, ja siviilit ovat tulilinjalla. Nyt ollaan siis Vietkongin alueella. Helikoptereiden säksätys sekoittuu räjähdyksiin ja haavoittuneiden huutoihin. Willard tapaa eversti Bill Kilgoren (Robert Duval), joka on voimakastahtoinen komentaja, tottunut tuhoon ja hävitykseen ja säälimätön vastustaja.

Yön tullen juhlitaan voittoa Kilgoren tapaan. Eversti osoittautuu oikeudenmukaiseksi johtajaksi ja vapaa-mieliseksi myös alaistensa suhteen. Aamunkoitteessa matkaa jatketaan ja lukuisia raskaasti aseistettuja helikoptereita osallistuu saattueeseen, jonka tarkoitus on saattaa Willard ystävineen joen suulle. Edessä on vielä taistelu Pohjois-Vietnamin joukkoja vastaan. Psykologinen sodankäynti kuuluu asiaan, ja Kilgore laittaa Richard Wagnerin mahtipontisen sävellyksen soimaan.

Vietnamilaisen kylän rauha rikkoutuu, kun täysimittainen hyökkäys alkaa ohjuksin ja konekiväärein. Ilman tappioita ei selvitä, sillä vietnamilaiset pistävät kovasti hanttiin. Helikopterit laskeutuvat ja maahyökkäys alkaa. KIlgore on peloton sotilas aina uhkarohkeuteen asti. Kun tilanne alkaa näyttää toivottomalta Kilgore aikoo vetää joukkonsa pois. Pian hävittäjät tulevat avuksi ja napalmia pudotetaan suuria määriä vihollisen niskaan viidakko räjähtää ilmiliekkeihin. Taistelun tuoksinassa Willard tovereineen pakenee taistelutantereelta partioveneellä.

Pitkä matka Kambodzan sydämeen alkaa. Willardin miehistö polttaa ruohoa aikansa kuluksi. Willard tutkii Kurtzin tietoja ja rinnastaa hänet Kilgoreen miettien kumpi hiestä on sodankäynnin kannalta hankalampi tapaus. Partiovene jatkaa matkaansa ja tilanne rauhoittuu. Miehet kertovat toisilleen tarinoita kaukaisesta kotimaastaan. He huomaavat olevansa hetken aivan omillaan. He tietävät, että viholliskosketus voi yllättää milloin tahansa. Raskaasti aseistettuina he herättävät sitä paitsi paljon huomioita. Willard on haluton tässä vaiheessa kertomaan mission todellista tarkoitusta tovereilleen.

Pitkät päivät vietettyinä ahtaassa veneessä ja paahtavassa kuumuudessa alkavat vaikuttaa miehistöön. Chef menettää hermonsa ensimmäisenä, ja uhkaa erota tehtävästä mitä pikimmiten. Tutkiessaan syvemmälle Kurtzin kansiota murhista syytetyn everstin rohkeus alkaa tehdä häneen yhä suuremman vaikutuksen. Kurtzilla oli 38-vuotiaana kaikki etenemisen mahdollisuudet, mutta sen sijaan hän lähtee etsimään itseään.

Sitten he saapuvat kirkkaasti valaistuun Hau Patin vietnamilaisten joukkojen tukikohtaan, josta on tehty elämää vilisevä kauppakeskus. Markkinoilla myydään kaikenlaisia moderneja tarvikkeita, huumeita, alkoholia, kameroita ja moottoripyöriä. Valtavalla stadionilla nähdään tanssiesityksiä ja vähäpukeisia naisia. Willardin tähtäimessä on kuitenkin elintärkeä polttoaine partiovenettä varten. Esiintyminen päättyy sekasortoon ja Willard miehineen pakenee paikalta. Radiosta he kuuntelevat vietnamilaisen radion uutisia Saigonista, sekä Rolling Stonesin ”Satisfactionin”. Hulluuteen vajonneen ja Kambodzan viidakkoon kadonneen Kurtzin tarina alkaa pikkuhiljaa muotoutua Willardin mielessä. Papereiden joukossa on Kurtzista itsestään vain hämyinen epätarkka kuva.

Miehistön jäsenet alkavat riitautua keskenään, ja kun he kohtaavat kauppaveneen, Philips määrää Chefin tutkimaan sen tarkemmin. Kohtaus päättyy siihen, että asemies menettää malttinsa ja ampuu konekiväärillä veneen matkustajat, jotka paljastuvat viattomiksi siviileiksi. Matka jatkuu syvemmälle Kambodzan sydämeen. LSD on lopussa ja miehet alkavat olla kestokyvyn rajoilla. He saapuvat sillalle, joka on viimeinen etappi ennen Kurtzin hallitsemaa territoriota. Willard hyppää maihin ja sanoo menevänsä etsimään tietoja.

Sillan herruudesta taistellaan raivokkaasti, mutta Willard ei löydä miestä, joka olisi vastuussa sotatoimista. Taistelu on sekasortoista, konekiväärin ääni sekoittuu räjähdyksiin ja valoraketit valaisevat taivaan. Philips on vastahakoinen jatkamaan matkaa, mutta Willard puhuu hänet ympäri. Willard saa viestin sodanjohdolta. Siinä kerrotaan kapteeni Richard Colbysta, joka samaista tehtävää suorittaessaan oli loikannut Kurtzin riveihin. Tykkimies Clean saa luodista osuman ja hän kuolee virvoitusyrityksistä huolimatta. Nyt nelihenkisenä he lipuvat veden pinnasta nousevan sumun suojissa.

Sitten he törmäävät ranskalaisiin sotilaisiin, joiden päällikkö Hubert toivottaa heidät tervetulleiksi. Ranskalaiset puolustavat maatilkkuaan, jota heidän sukunsa on pitänyt hallussaan 70-vuotta. Willardille tarjotaan juhla-ateria. Pöydän ääressä selviää, että ranskalaiset taistelevat Vietkongia vastaan. Keskustelu kääntyy kommunisteja vastaan käytyyn taisteluun. Hubert osoittautuu kiihkomieliseksi isänmaansa puolustajaksi.

Aamulla Willardin, Lancen, Philipsin ja Chefin matka jatkuu yläjuoksulle. Sitten heitä ammutaan nuolilla, ja keihäs lävistää Philipsin rinnan ja tämä kuolee lähes välittömästi. Rannoilla näkyy merkkejä elämästä ja kuolemasta – hautaristejä ja muita muistomerkkejä. Sumun läpi heijastuva auringon valo värjää kaiken keltaiseksi. Hetken päästä he kohtaavat puolialastomia villejä, jotka tarkemmin katsottaessa paljastuvat amerikkalaisiksi sotilaiksi. Nämä ovat Kurtzin käännyttämiä miehiä. Häntä tosiaan palvotaan kuin puolijumalaa.

Näyttää siltä, että eversti Kurtz on päättänyt säästää kapteenin hengen. Everstillä on suunnitelmia hänen varalleen. Willard vangitaan ja viedään tapaamaan Kurzia. Seuraa merkillinen keskustelu hämärässä ja Kurtz näyttää tietävän Willardin tehtävän tarkoituksen. Kurtzin miehet polttavat huumeita tai jotain, mikä saa menettämään järkensä. Kurtz on perustanut uuden uskonnon, jonka kannattajat odottavat maailmanloppua. Willard ei näe Kurtzissa niinkään mielipuolta kiihkoilijaa, vaan rikkinäisen ihmisen. Willardin mieleen tulee, että hänet on tehtävänsuorittamisen jälkeen tarkoitus ylentää majuriksi, mutta sillä ei ole hänelle enää väliä, Willard ei tunne enää olevansa osa armeijaa. Hämärässä Willard hiipii Kurtzin luokse ja tappaa tämän viidakkoveitsellä. Tekonsa jälkeen Kurzin kannattajat vastaanottavat Willardin uutena johtajanaan, mutta Willard ei aio jäädä vaan kääntyy paluumatkalle. 

Ilmestyskirja. Nyt. on sukua menneen ajan suurille seikkailukertomuksille. Nämä antiikin ajalta alkunsa saaneet kertomukset ovat usein etsintäretkiä, jotka suuntautuvat tuntemattomille alueille.

Elokuvan taustalla on Joseph Conradin romaani, jonka henkilöt on sovitettu toiseen aikaan ja toiselle puolelle Maapalloa. Tapahtumaympäristönä on edelleen viidakko. Vietnamin sodan aikaan sivistys oli jo saanut jalansijaa etnisesti hyvin epävakaassa Cambodzassa. 1800 luvun lopulta hypättiin siis seitsemänkymmentä vuotta tulevaisuuteen. Tuohon aikaan Kaakkois Aasiasta saattoi yhä tavoittaa alkuperäisasukkaita, jotka maanviljelyksen sijaan keräsivät elantonsa viidakosta. Joki oli kulkutienä ainutlaatuinen ja vei valkoisen miehen sivistystä ja kauppatavaraa viidakon sydämeen. Sota-aikana joki oli kirjaimellisesti elämän ja kuoleman virta, ja siitä taisteltiin kynsin hampain. 

Vietnamin sota oli niitä viime vuosisadan välikohtauksia, joissa hyvän ja pahan tasapaino järkkyi koko maailmaa mullistavalla tavalla. Menikö Yhdysvallat Vietnamissa liian pitkälle, siitä voi esittää monenlaisia näkemyksiä. Kun elokuva näyttää sotilaiden koko julmuuden, katsoja on heti vietnamilaisten naisten ja lasten puolella.  Sota tuntuu mielettömältä operaatiolta, jolle on vaikeaa löytää perusteluja.

Tämä elokuva on vahvasti patrioottinen Yhdysvaltain voimankäyttöä ihannoiva kuvaus. Sodan säännöt sanelevat viime kädessä siihen osallistuneet osapuolet, mikä nähtiin kaikessa mielettömyydessään myös Vietnamissa pitkän konfliktin aikana. Sotarikoksista alettiin tuomita ihmisiä ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Sen jälkeen tehtiin kansainvälisiä sopimuksia, mutta niiden valta ei yltänyt taistelukentälle asti. Kahden suurvallan sapelinkalistelu muuttui verilöylyksi, jossa ei ollut voittajia. Näin tappavia aseita käytettäessä jalkoihin jäävät ennen kaikkea siviilit. Coppola kuvaa koruttomasti alkuperäisasukkaisiin kohdistuneita julmuuksia. Se mitä amerikkalaiset pommikoneet tekivät Vietnamissa, voi vaikuttaa raukkamaiselta. Mitä hyötyä oli siitä, että napalmia pudotettiin siviilien niskaan, eikä strategisesti tärkeisiin kohteisiin.

Apocalypse Now on maskuliininen elokuva. F. Coppola maalaa sotilaan kaksijakoisen muotokuvan. Sotaan värvättiin kilttejä ja hyväkäytöksisiä nuorukaisia, mutta taistelukentällä sotilaasta tulee tappaja. Sotilaan kädessä kivääristä on itsetuntoa ja ylpeyttä kohottava väline. Tuhannet vapaaehtoiset törmäsivät Vietnamissa painajaiseen, jollaista kukaan ei osannut ennakoida. Ilmestyskirja Nyt on täynnä tarinoita ja kuvaa monia hukattuja ihmiskohtaloita.

Varsinainen seikkailu alkaa partioveneestä, joka lipuu kohti viidakon kartoittamattomia alueita. Kun sivistys jää taakse vainoharhat ja epäilys alkavat hämärtää kuvaa todellisuudesta. Kukaan tarinan hahmoista ei osannut arvata, mikä syvällä viidakossa odotti.

Alusta lähtien katsoja saa tuntuman siihen kuinka massiivisesta sotilasoperaatiosta oli kysymys. Rekvisiittansa puolesta Apocalypse Now on erittäin kunnianhimoinen projekti. Yhdysvaltain joukkojen maihinnousu taisteluhelikoptereineen on vaikuttavaa katseltavaa. Kamera vie katsojan keskelle maanpäällistä helvettiä. The Doorsin komealta kalskahtava 12 minuuttinen kappale ”The End” sopii kuvaamaan sodan mielettömyyttä. Lauluntekijä Jim Morrisonin itsensä sanoin kappale kuvaa lapsuuden loppua, mikä ei voisi olla lähempänä todellisuutta Vietnamissa.

Kamera tuntuu olevan taistelukohtauksen aikana jatkuvasti liikkeessä. Kuvakulmat vaihtuvat koko taistelukentän kattavista otoksista lähikontaktiin vihollisen kanssa.

Viidakko kätkee sisälleen jotain pahaenteistä. Tässä elokuvassa liikutaankin todellisuuden ja unikuvien rajamailla. Ihmisten välinen valtataistelu teki viidakon kirotuksi. Conradin romaanissa tämä kirous näyttäytyi orjakaupan muodossa, sillä Kongon alkuperäisasukkaat oli 1800-luvulla valtaosin alistettu valkoisen miehen palvelukseen. Kambodzalaiset olivat eläneet 1900-luvun rauhallista elämää, kunnes amerikkalaiset alkoivat kylvää tuhoa ja hävitystä.

Sota ei ollut muuttanut kapteeni Willardia kovanaamaksi tai paaduttanut hänen omaatuntoaan. Willardin poikamaisen epävarma olemus ei tuo mieleen erikoisjoukkojen sotilasta, vaan pintaa syvemmältä hyvin pelokkaan ihmisen. Willardin hahmossa on enemmän kuin silmään sattuu. Kapteeni ei ole raakalaismainen sotilas, vaan syvästi inhimillinen ja moniulotteinen hahmo. Willardin kertojanääni kuljettaa juonta suvantokohtien yli. Hän miettii sodan mielettömyyttä ja omaa osuuttaan tappamisessa. Harrison Fordin lyhyt esiintyminen eversti Lucasin muodollisen pidättyväisessä hahmossa jää helposti mieleen.

Joen varrella Willard ystävineen kohtaa sivistyksen saarekkeita, alkuasukkaita ja yhä enenemässä määrin merkkejä vieraan vallan sekaantumisesta Kambodzan asioihin. Lopussa vaikuttaa tosiaan siltä, kuin mielikuvitus olisi ajanut Willardin hulluksi. Hän pystyy kuitenkin täyttämään tehtävänsä, joka on muuttunut henkilökohtaiseksi kostoretkeksi. Kurtz edustaa Willardille sotilaan varjopuolta, tuntemattomia johtajia, jotka ovat alun perin sodan aloittaneet. Marlon Brandonin Kurtz eksentrinen ja älykäs mutta hänen hulluudestaan voi olla montaa mieltä. Hänellä tuntuu olevan karismaattinen olemus, kuten lähes poikkeuksetta kaikilla todellisilla johtajilla. 

Saamme tietää Kurzista ja hänen menneisyydestään vain välähdyksiä. Sotasankarin maineen ties kuinka hankkinut Kurtz on kannattajilleen lähes kuolematon hahmo. Kurtz on yksinäisyyteen vetäytyvä persoona, joka näyttäytyy kannattajilleenkin vain harvoin. Nimittäin, jos hän esiintyisi näkyvämmin voisi paljastua, että hän ei olekaan pohjimmiltaan kuin tavallinen sotilas.  Painajaismainen loppuhuipennus jättää tarinan keskeneräiseksi; Coppola on osannut lopettaa oikeassa kohtaa.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Apocalypse Now
  • Ohjaaja: Francis Ford Coppola
  • Käsikirjoitus: John Milius, Francis Ford Coppola
  • Julkaisuvuosi: 1979
  • Genre: sota, draama
  • Palkinnot: 2 Oscaria (Academy Award), 3 Golden Globe, 2 BAFTA
  • Näyttelijät: Marlon Brando, Martin Sheen, Harrison Ford, Robert Duval, Frederick Forrest, Laurence Fishburne, Sam Bottoms, Albert Hall

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *