Valikko Sulje

Parasite

 

Parasite teki historiaa ensimmäisenä ulkomaisena elokuvana, joka on voittanut parhaan elokuvan oscar-palkinnon. Elokuva palkittiin myös Kultaisella palmulla, Cannesin filmifestivaalien pääpalkinnolla, vuonna 2019. Elokuva oli huikea menestys pieneen budjettiinsa nähden ja keräsi pienessä Suomessakin 180 000 katsojaa.  Kriitikot ylistivät Parasitea erityisesti sen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Elokuva käsittelee yhteiskunnallista eriarvoisuutta ohjaajansa Bong Joon-ho:n kotimaassa Etelä-Koreassa ja kuvaa erityisesti yläluokkaista elämäntapaa Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.

Elokuva alussa tutustumme Kimien perheeseen, joka asuu Soulin köyhemmässä kaupunginosassa. Perheen nuorimmainen Ki Woo kuluttaa aikaa näpräämällä älypuhelinta. Isä Ki Taek on vaimonsa Ching Sookin tavoin ollut pitkään vailla kunnon työtä. Koko perhe tekee työtä pizzerialle, joka pian aikoo lopettaa heidän työsopimuksensa työn huonon laadun vuoksi.

Perheen pitkäaikaisen ystävä Min Huyk tuo näytille erikoislaatuisen matkamuiston, eräänlaisen kiven, jonka sanotaan tuovan vaurautta omistajalleen. Huyk ja Ki-woo jatkavat tarinaa lasillisen äärellä, kun Huyk ehdottaa jotain outoa. Huyk opettaa englantia lukiolaisille, ja hän pyytää Ki Woota sijaistamaan erään rikkaan perheen lapsen opetuksessa. Ki Woon tulee esittää yliopisto-opiskelijaa, ja yhdessä sisarensa Ki-Jungin avulla he väärentävät lukion päästötodistuksen. 

Ki Woo lähtee saman tien työhaastattelun toiselle puolelle kaupunkia, missä Parkit asuvat. Parkien huvilan sisäkkö on talon asukkaista se, johon Ki Woo ensimmäisenä tutustuu. Lukion todistus menee täydestä mutta perheen äiti Yeo Yeong pitää tärkeämpänä kriteerinä Huykin suositusta. KI Woo tekee vaikutuksen, ja Yeo Yeong haluaa antaa tämän yrittää. KI Woo aloittaa murrosikäisen Da Hyen henkilökohtaisena englanninopettajan saman tien. Heidän välilleen syntyy heti romanssi. Pian Ki Woota ja Da Hyeta alkaa kiinnostaa paljon muukin kuin opiskelu.

Yeo Jong kertoo, että heidän poikansa Da Song on lahjakas kuvataiteissa, mutta häneltä puuttuu opettaja. Ki Woo sanoo tuntevansa taiteen opettajan, joka itse asiassa on hänen siskonsa. Ki Jung on muka Yhdysvalloissa opiskellut asiantuntija, joka on hyvä lasten kanssa. Seuraavalla kerralla Ki Woo tuo sisarensa Ki Yungin mukanaan.

Jessica (Ki Jung) tutustuu omaan oppilaaseensa Da Songiin, jonka piti olla vaikea tapaus. Ki Jung uskottelee, että pystyy tulkitsemaan pojan taideteoksia ja löytävänsä niistä psykologisia merkityksiä. Taideterapian opintonsa hän on väärentänyt ja hatarat tietonsa googlannut. Ki Jung ja Yeo Yeong sopivat pojan opetuksesta neljänä kertana viikossa. Ki Jung tustuu myös perheen autonkuljettajaan, jolle Ki Jung järjestää potkut. Kun asia tulee puheeksi, Ki Jung päättää suositella isäänsä uudeksi autonkuljettajaksi. Ki Taek tutustuu heti uuteen ammattiinsa.

Seuraavaksi juoni kohdistuu taloudenhoitajaan, joka aiotaan pelata pois, mutta tämä ei ole helppoa, sillä sisäköllä on hyvä maine. Niinpä Kimit lavastavat sisäkön sairastamaan tuberkuloosia, mikä järkyttää Yeo Yeongia. Sairasta sisäkköä ei tietenkään uskalleta pitää, ja hänen paikkansa ottaa Ki Taekin vaimo Ching Sook, jonka tausta The Care -yhtiön palkkalistoilla on täysin väärennetty.

Nyt koko perhe on saanut jalan Parkien oven väliin perheen epäilemättä mitään. Sattuu niin, että koko Parkien perhe lähtee lomamatkalle, Kimit päättävät käyttää tilaisuutta hyväkseen. Taloudenhoito jää uuden sisäkön käsiin, ja talo on hetken aikaa tyhjillään. Kimit ottavat ilon irti työpaikastaan, ja järjestävät todelliset kekkerit ruokineen ja juomineen. He suunnittelevat näytelmän jatkoa ja esittävät unelmiaan paremmasta tulevaisuudesta Parkien asunnossa.

Kimien suunnitelma näyttää onnistuneen paremmin kuin hyvin. Parkien huvila on nyt heidän kotinsa, sillä he ovat jättäneet edellisen elämänsä taakseen. Rajuilma nousee aivan kuin jotain tulevaa pahaa enteillen ja alkaa rankkasade. Sitten entinen taloudenhoitaja ilmestyy ovikynnykselle, ja pyytää päästä sisään. Kimit seurailevat hänen perässään keittiön alla olevaan bunkkeriin, jonka olemassaolosta kukaan ei ollut tiennyt. Käy ilmi, että taloudenhoitaja Moon gwang, oli yhdessä miehensä olivat pitänyt bunkkeria kotinaan neljän vuoden ajan.

Menetettyään työnsä Moon ja hänen miehensä he olivat eläneet Parkien kustannuksella. Kun loput Kimit törmäävät päistikkaa kellariin heidän suunnitelmansa paljastuu. Moon uhkaa ilmiantaa Kimit Parkeille. Yön pimeinä tunteina he ottavat rajusti yhteen olohuoneessa ja samalla Parkit ilmoittavat olevansa jo paluumatkalla. Kimeille tulee kiire korjata sotkunsa ja etsiä piilopaikka. Ki Taek sitoo Moonin ja hänen miehensä kellariin, minkä jälkeen Kim Ki Taek sulkee bunkkerin oven sisäpuolelta. Käy ilmi, että Moonin mies oli vuosikausia lähettänyt valomerkkejä yläkerran asukkaille kiitokseksi ylläpidostaan. Vain perheen pienimmäinen oli ymmärtänyt nuo merkit, eikä ollut kertonut vanhemmilleen.

Tilanne rauhoittuu ja Parkit istahtavat sohvalle viettämään iltaa samanaikaisesti, kun Kimit piileskelevät pöydän alla. Heidän nukahdettuaan Kimit pakenevat piilopaikastaan ulos kadulle kaatosateeseen. Kun he saapuvat kotiinsa on viemäreistä tulviva vesi vallannut heidän asuntonsa. He pakenevat sateen turmelemasta kodistaan löytävät majapaikan kodittomien suojasta.

Aamun valjetessa Yeo Jong kutsuu palkollisensa suureen yllätysjuhlaan, joka järjestetään heidän poikansa kunniaksi. Ki Woo kantaa huolta bunkkerissa asuvasta pariskunnasta, hän laskeutuu portaat alas, ja silloin Moonin mies yllättää hänet. Tappelu päättyy siihen, että mies murskaa Ki Woon kallon ja pakenee ulos juhlavieraiden sekaan. Hän iskee keittiöveitsen syvälle Ki Jungin rintaan. Juhla päättyy sekasortoon, jonka aikana isä Park saa surmansa Ki Taekin kädestä.

Kun Ki Woo on toipunut aivoleikkauksesta, hän ja Ching Sook joutuvat oikeuden eteen. He selviävät ehdonalaisella mutta poliisit alkavat jahdata Ki Taekia, jota syytetään murhasta. Häntä ei kuitenkaan löydetä. Talven saapuessa Ki Woo käy säännöllisesti Parkien hylätyllä asunnolla. Käy ilmi, että Ki Taek oleskelee edelleen bunkkerissa. Hän lähettää joka päivä valomerkeillä morse vietin, ja toivoo poikansa joskus näkevän sen. Ki Woo ja hänen äitinsä ovat päättäneet elää rehellistä elämää. Elokuva päättyy valoisiin kuviin paremmasta tulevaisuudesta. 

Bong Joon-Hoota voi hyvällä syyllä pitää elokuvaohjaajana, joka onnistuu tekemään jotain tyystin valtavirrasta poikkeavaa, joka silti jaksaa viihdyttää katsojaa alusta loppuun asti. Joon-Ho siirtyy näin, ainakin minun mielestäni, elokuvan historian suurten käsikirjoittajien joukkoon. Monisyinen juoni on paikoin raskasta seurata mutta loppua kohden palkitsevaa.

Parasiitti on eliö, joka elää läheisessä symbioosissa toisen eläinlajin kanssa ja käyttää hyväkseen isäntäeliön elintoimintoja. Kuvaannollisessa mielessä tämä on osuva nimitys elokuvalle. Ohjaaja Joon-ho:n omin sanoin parasite viittaa paitsi Kimeihin, niin myös Parkien rikkaaseen perheeseen, jotka varallisuutensa turvin pystyvät nauttimaan toisten työn hedelmistä. Vaurastunut kansakunta antaa mahdollisuuden koulutuksen kautta nousuun sosiaalisessa hierarkiassa. Ki-woo pääsee soluttautumaan Parkien perheeseen väärentämällä koulutaustansa. Tämä on hyvin epätavallinen tie menestykseen, mutta elokuvan maailmassa se näyttää toimivan.

Hon elokuvista yksikään ei ole toisensa kaltainen. Teemat ovat vaihdelleet rikoselokuvasta scifiin ja nyt tähän epätavalliseen draamakomediaan. Kimien suunnitelmaa ei vielä voi pitää kovin suurena rikoksena. Varsinaista rikosta saamme odottaa elokuvan loppumetreille asti. Rikosta seuraa rangaistus tavalla tai toisella. Kimien perheen nuorimmainen maksaa petoksestaan suurimman hinnan. Sen sijaan perheen isähahmon kohtalona elää virkavaltaa paossa loppuelämänsä.

Kimien perhe on päättänyt paeta siitä loukosta, jota he ovat useiden vuosien ajan kutsuneet kodikseen. Ihminen tarvitsee itselleen paikan, jossa elää vapaata ja muista riippumatonta elämää. Kimit haluavat uuden kodin ja kun tähän avautuu mahdollisuus he eivät epäröi käyttää tilaisuutta hyväkseen.  Joka ei itse ole asunut samanlaisessa slummissa voi tuskin käsittää niitä toiveita ja unelmia paremmasta elämästä. Naapuruston rappeutumisesta kertoo paikallinen laitapuolenkulkija, joka käy virtsaamassa kadunkulmassa. Kerran vuodessa monsuunisade hukuttaa kaiken alleen, ja Kimien on aloitettava kaikki alusta.

Kimit elävät jonkin aikaa vaarallista kaksoiselämää, eivätkä pysty katsomaan tarpeeksi kauas pystyäkseen estämään suunnitelmaa paljastumasta. Parasiten tapahtumaympäristönä on paitsi Soulin slummiutuva kaupunginosa niin myös yläluokkaisten asuinalue. Soul on nykyisin moderni suurkaupunki, jonka toisella laidalla jotkut nauttivat kohonneen elintason hedelmistä, kun taas toisella laidalla ihmiset kituuttavat köyhyydessä. Elokuva on siten totuudenmukainen eriarvoisuuden kuvaus. Jossain kaupungin alinten kerrosten alla palaa tuli, joka leimahtaa, kun ihmiset sortuvat rikokseen. 

Ihmissuhteiden verkosto on pystytty pitämään tiukasti kasassa, vaikka katsojalle tuottaa aluksi vaikeuksia pitää lukua kaikesta mitä sanotaan ja tehdään näyttelijöiden välillä. Song Kang-ho tekee mestarisuorituksen moraaliltaan arveluttavana perheenisänä. Ki Woo ja Ki Jung ovat seuranneet isänsä jalanjäljissään eikä heille tuota vaikeuksia näytellä jotain aivan muuta kuin heidän ikäisiltään voisi odottaa.

Kaikki perheenjäsenet osallistuvat juoneen, joka ensi alkuun vaikuttaa suunnittelemattomalta. Yläluokkaiseen elämäntapaan käsiksi pääseminen sokaisee Kimien silmät ja johtaa dramaattiseen loppuratkaisuun. Kun Kimien perhe ja bunkkerin pariskunta ottavat tosissaan yhteen huushollin hallinnasta on selvää, että katastrofi ei ole kuin muutaman harha-askeleen päässä. Voi vain ihmetellä voisiko ihminen elää todellista elämää talon alapuolisessa bunkkerissa, ilman auringonvaloa tai virkistävää tuulenvirettä.  

Parkin perheen jäsenet ovat vilpittömiä ihmisiä, jotka uskovat ihmisen rehellisyyteen. Kimien mestarillinen suunnitelma ei herätä heissä epäilyksiä, koska he ovat liian yksinkertaisia nähdäkseen valheiden taakse. Parkit ovat elämän menestyjiä riippumatta siitä, miten he ovat varallisuutensa hankkineet, ja ovat siis jotain täysin päinvastaista kuin mihin Kimien perhe on elämänsä perustanut.

Tunnelma on ristiriitaisen kevytmielinen, mutta samalla myös raskaan painostava. Elokuvassa on intiimit hetkensä, jolloin näytelmä hetkeksi aikaa unohtuu, ja katsojan myötätunto on Kimien puolella. Duurivoittoisella soundtrakilla on suuri osuus tunnelman luomisessa. Pianolle sävelletty tunnusmelodia, jää mieleen jo ensimmäisellä katselukerralla. Toisinaan jännityksen tihentyessä taustalla kuullaan painostavaa elektronista äänimaailmaa, toisinaan juonen kanssa hyvin ristiriitaista sekasortoa korostavaa musiikkia. Parasitessa aurinko paistaa aina siitä huolimatta, mitä kauhuja loppua kohden tapahtuu.    

Parasite on ikään kuin näytelmä toisen sisällä, jossa kaikki näyttelijät hoitavat oman osansa briljantisti. Elokuvan loppunäytös ehkä pitkittää elokuvaa liiankin paljon. Toisaalta emme haluaisi jättää tarinaa keskeneräiseksi. Isä Kimin kohtalo ja vaivaamaan, vaikka elokuva jättää sen mahdollisuuden, että hänkin jossain vaiheessa kävelee ovesta ulos valoon.  

Parasite on mysteeri, joka aukeaa vasta pikkuhiljaa katsojalle. Elokuvan ymmärtäminen vaatii toisenkin katselukerran, sillä vasta silloin palaset loksahtavat kohdalleen. Elokuvan viehätys piilee siinä, että ennalta ei voi tietää mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu. Parasite sisältää elokuvan historiassa ainoalaatuisen ryöpytyksen juonenkäänteitä, joihin elokuvan viihdyttävyys perustuu.

Lopputulema on jotain sellaista, mitä kukaan ei rohjennut odottaa. Kimien suunnitelma kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja muutamaan yhteensattumaan tai kohtalon oikkuun.  Loppunäytös on shokeeraava ja melkein olisi toivonut, ettei elokuvassa olisi menty näin pitkälle. Viimeiset minuutit huutavat onnellista loppua, mutta sellaista elokuvalle ei saada. Hoon tarkoitus ei ole lopettaa perinteisellä tavalla. Päähenkilöiden tiet eroavat, mutta mahdollisuus perheen uudelleen yhdistymiseen jää elämään. Elokuvan lopussa Bong Hoon luoma maailma ikään kuin hämärtyy pois, totuus ei paljastu asianosaisille, mutta ei sillä ole väliäkään.  

Elokuvan päähenkilöt ovat varsinaisia pokerinaamoja, sillä heiltä improvisointi tuntuu sujuvan kuin luonnostaan. He rikkovat tietoisesti yhteiskunnan pelisääntöjä, vaikka eivät varsinaiseen rikokseen syyllistykään. He eivät olleet miettineet kuinka pitkään he pystyisivät pitämään yllä kulissia ja heidän onnensa tuntuu katsojastakin liian hyvältä ollakseen totta. Parkien talon kellarissa asustaa elokuvan todellinen hirviö, joka ei tunnu tuntevan sen enempää yksinäisyyttä kuin pelkoakaan. Tällaiseksi ihminen ehkä muuttuu mielen jo aikoja sitten pimennyttyä. Ihminen pystyy selviytymään lähes minkälaisissa oloissa tahansa, vaikka elämä rajoittuisikin neljän seinän sisälle.    

Näyttelijän suorituksista erottuvat Kimein perheen sisaruksia näyttelevät Choi Woo-shik ja Park So-dam, jotka ilmeisesti ovat ensikertalaisia. Heidän ilmeikkyytensä nuoruuden intoa uhkuva olemuksensa ovat paikoin elokuvan kantava voima. Elokuvasta puuttuu rehellinen ja oikeamielinen päähenkilö ja moraalinen voittaja, joka lopussa ratsastaisi auringonlaskuun. Sellaista on vaikea löytää myös Joon-hon aiemmasta ohjaustyöstä ”Memories of Murder”.

Parasite alkaa viattomana draamakomediana, mutta saa loppua kohden painajaismaisia sävyjä. Pystyisikö tällaista tapahtumaan todellisuudessa, vai onko Parasite ohjaajansa epätodellista fantasiaa alusta loppuun asti? Elokuvan huumori on tiukkaa sanailua, josta ei välillä tiedä, onko tarkoitettu huvittamaan vai järkyttämään katsojaa. Parasitessa jännitys kasvaa pikkuhiljaa, kun Kimien perhe vajoaa syvemmälle petoksen syövereihin. He saavat huomata, etteivät ole enää kontrollissa, vaan ajautuneet virran vietäväksi kohti omaa tuhoaan. Kun näytelmä on ohi päähenkilömme tuntuvat kasvaneen ihmisinä ja ehkä myös kehittyneen moraalisina olentoina.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi:  Gisaengchung (Parasite)
  • Ohjaaja: Bong Joon-Ho
  • Käsikirjoitus: Bong Joon-Ho, Jin Won Han
  • Julkaisuvuosi: 2019
  • Genre: draama, komedia
  • Palkinnot: 4 Oscar (Academy Awards) 2 BAFTA
  • Näyttelijät: Kang-ho Song, Woo-sik Choi, Yeo Yong Cho, So-dem Park, Jang Hye-jin

  

 

1 Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *