YLE esitti elokuussa 2019 dokumentin, jossa paneuduttiin tietokoneen historiaan. Dokumentin ensimmäinen puolisko keskittyy tietokoneen alkuvuosiin 1960- ja 1970-lukujen Yhdysvalloissa. Aihetta lähestytään lukuisten haastattelujen ja kattavan kuvamateriaalin kautta. Ääneen pääsevät siis tuon aikakauden pioneerit. Ensimmäinen osa käsittelee tapahtumia ennen minun lapsuuttani ja nuoruuttani. Minun muistikuvani alkavat jostain 1980-luvun loppupuolelta, kun henkilökohtainen tietokone oli jo täyttä todellisuutta. MS DOS- käyttöjärjestelmän päälle rakennettu Windows 3.1 oli tuolloin suosituin graafinen käyttöjärjestelmä. Syntyi Internet ja World Wide Web. Ensimmäiset kokeilut netissä tehtiin HTML-kielellä. Netscape Navigator oli hetken aikaa maailmanlaajuisesti suosikkiselain. Microsoft nousi nopeasti suurimmaksi ohjelmistovalmistajaksi tahkoamalla rahaa Windows-käyttöjärjestelmällä ja Office-ohjelmilla.
Ensimmäisessä osassa pohditaan syitä siihen, miksi 1960-luvun Kaliforniasta ja erityisesti Piilaaksosta (Silicon Valley) tuli uuden teknologian ja IT-yritysten keskittymä. Miksi juuri Kaliforniassa oli suotuisat olosuhteet ensimmäisten tietokoneiden kehittymiselle? Tultaessa 20. vuosisadalle Kalifornia veti puoleensa seikkailijoita kaikkialta maailmasta. Siirtolaisia saapui paljon Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Hyvin nopeasti Kaliforniasta tuli uusien kulttuurien, innovaatioiden ja ideoiden sulatusuuni.1960-luvulla maailman huomio kiinnittyi kaukana Aasiassa raivoavaan sotaan. Vietnamin sota herätti vastalauseita erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Yhdysvallat uhrasi määrättömästi nuoria elämänsä alussa olevia ihmisisä suurvaltojen välisessä voimainmittelössä.
Syntyi hippiliike, joka otti asiakseen vastustaa presidentti Nixonia ja hänen ylläpitämäänsä sotaa. Hipit käyttivät LSD:tä ja kannattivat vapaita seksisuhteita. Hippiliike enteili myös toisenlaista teknologista vallankumousta. Maailma modernisoitui ripeällä tahdilla. Teknologiabuumi huipentui vuoden 1969 Apollo 11 -avaruuslentoon ja Neil Armstrongin kävelyyn Kuun pinnalla. Tuona aikana syntyi myös kehityksen vastavoimia, muun muassa Back To the Nature liike.
Berkeleyn yliopisto lähellä San Franciscoa tarjosi opiskelijoilleen otollisen ympäristön keksiä ja kehittää uutta. Kaliforniasta ovat lähtöisin monet protestiliikkeet, ja mm. sananvapausliike. Opiskelijapiireissä syntyi unelma tasaveroisesta viestinnästä, joka ei enää olisi hallituksen ja suuryritysten hallussa. Palo Altossa Stanfordin yliopistossa otettiin käyttöön uudenlainen opetussuunnitelma, joka salli tietotekniikan opettamisen uusimpien innovaatioiden mukaisesti.
Idea henkilökohtaisesta tietokoneesta ulottuu 1960-luvun alkuvuosiin saakka. IBM oli tuona aikana teknologinen edelläkävijä. Suuryritysten lisäksi vain jotkin yliopistot ja hallitus antoivat tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää tietokonetta. ”Tiekokoneet” olivat tuolloin isoja, huoneen kokoisia keskustietokoneita, joihin oli pääsy vain tiedemiehillä ja tutkijoilla. Tosiasiassa IBM:llä ei tuolloin tiedetty missä oltiin menossa. Erään yhtiön toimitusjohtajan mukaan maailmassa olisi tarvetta kuudelle tietokoneelle. IBM:n yksinvaltiutta ryhdyttiin vastustamaan toden teolla. Tuolloin visioitiin jo päätteestä, joka ei tarvitsisi toimiakseen isoa keskustietokonetta. Tuohon aikaan ei vielä tiedetty mitä sellaisella laitteella pystyisi tekemään.
Muuan Steve Jobs astui kuvaan mukaan. Hänellä oli idea eräänlaisesta työkalusta, joka helpottaisi ihmisten välistä viestintää. Tietokoneen esiaste oli Steve Jobsin ja hänen ystävänsä Steve Wozniakin kehittämä Blue Box niminen laite, jonka avulla pystyi soittamaan (laittomasti) kaukopuheluita maksutta. Ensimmäinen PC syntyi vuonna 1975. Sitä ohjelmoitiin kuten nykyaikaisia tietokoneita, nollien ja ykkösten avulla. Se ei saanut aikaan juuri muuta kuin vilkkuvia valoja. Altair 8800:ssa ei ollut käyttöliittymää, ja se oli siinä määrin primitiivinen, että sitä ei voi pitää nykyaikaisen tietokoneen esikuvana. Maailma näki ensimmäisen tietokoneklubin perustamisen Stanfordin yliopistossa. Homebrew Computer Clubin johtohahmo oli Lee Felsenstein, jolla myös oli sormensa pelissä ensimmäisen tietokoneen kehittämisessä.
Apple sai alkunsa autotallista, kuten niin moni yritys tuona aikana. Jobsilla oli visio, ja Wozniakilla taidot sen toteuttamiseen. Syntyi Apple 1 -prototyyppi. Sitä voi pitää ensimmäisien henkilökohtaisen tietokoneen esiasteena. Sitä myytiin noin 200 kappaletta. Applen kilpailijaksi nousi Bill Gatesin ja Paul Allenin Microsoft BASIC-kielellään, jota alettiin aluksi myydä 350 dollarin hintaan.
Hippiliikkeellä saattoi tosiaan olla painoarvoa nörttiliikkeen alullepanijana. Tuon ajan tärkeimmät oivallukset kaikkien ulottuvilla olevasta tietokoneesta syntyivät jossain muualla kuin isojen yritysten tutkimuslaboratorioissa. Pitää luultavasti paikkansa, että businesshenkinen ajattelu syrjäytti hippiliikkeen. Tietokonealalla menestyivät ne, jotka osasivat katsoa riittävän kauaksi tulevaisuuteen. Liikemiehet, jotka olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja osasivat tarttua oikeisiin lankoihin, veivät kunnian suurimman työn tehneiltä opiskelijoilta. Alan lahjakkaimmat koodaajat päätyivät suuren palkkatilin perässä suuryritysten työntekijöiksi. Samalla he menettivät oikeuden työnsä tuloksiin. Lopulta koko kehitystyö luisui hahmottomien suuryritysten käsiin. Tuon ajan tärkeimmät keksinnöt tehtiin hyväntekeväisyyden hengessä. Pioneerien motiiveiksi riitti nähdä kehittämiensä ohjelmien valloittavan maailmaa.
1980- ja 1990 -luvulla, minun nuoruudessani, hippiliike oli jo kadonnut tai hajonnut suuresta yhtenäisliikkeestä pienemmiksi. Henkilökohtaisen tietokoneen suorituskyky kehittyi huimaa vauhtia. Tietokone sai yhä uusia käyttötarkoituksia. Tietokoneella työskentelivät graafiset suunnittelijat, mainostoimistot, pörssimeklarit ja taiteilijat. Tietokoneella ei tarvinnut enää itse osata ohjelmoida, jotta syntyisi jotain käyttökelpoista. Henkilökohtainen tietokone oli aluksi aikuisten työväline, mutta pian siitä tuli nuoren sukupolven leikkikalu, kun ensimmäiset tietokonepelit ilmestyivät. Aluksi pelattiin Tetristä ja Pacmania, mutta jossain vaiheessa alettiin lainaamaan muilta, ja alkoi syntyä tiettyjä pelityyppejä strategiapeleistä toimintaan ja simulaattoreihin. 1970-luvulla ei vielä puhuttu nörteistä, sillä käsite syntyi vasta joskus 1990-luvulla. Hippiaikakauden nörtit olivat opiskelijapoikia, jotka tavalla tai toisella tahkosivat hahmottomasta metallilaatikosta ilon väristyksiä. Kaikilla oli varmuus siitä, että oltiin tekemässä jotain suurta maailmaa mullistavaa. 2000-luvun nörteillä ei enää ole samanlaista mahdollisuutta synnyttää jotain uutta ja ainutlaatuista.