Tositapahtumiin perustuvan Kwai -joen sillan on ohjannut David Lean, joka muistetaan myös elokuvista Arabian Lawrence ja Tohtori Zivago. Elokuvan tapahtumaympäristönä on Burman viidakko ja eletään aikaa, jolloin sota Kaukoidässä raivosi vielä Japanin ja Liittoutuneiden välillä. Japanilaiset rakentavat junarataa Bangkokin ja Rangoonin välille. Tuon tärkeän huoltoyhteyden olisi ylitettävä pieni silta Kwai-nimisen joen yli. Japanilaiset olivat perustaneet pienen vankileirin joen läheisyyteen. Tuolle leirille oli tuotu satamäärin vangeiksi antautuneita sotilaita Australiasta, Intiasta ja Siamista.
Alkukohtauksessa brittiläiset sotavangit saapuvat vankileirille hyvässä järjestyksessä viheltäen jo tunnusmerkiksi muodostunutta melodiaa. Kaksi luonteenomaisen ankaraa sotilastyyppiä, eversti Saito ja eversti Nicholson (Alec Guinness), kohtaavat. Vankileirin johtajana Saitolla (Sessue Hayakawa) on omat käsityksensä sotilaan oikeuksista, ja siitä miten vangeiksi joutuneita upseereja tulisi kohdella. Saiton määräyksestä kaikki sotavangit ryhtyvät työhön, rakentamaan siltaa Kwai joen yli. Saito haluaa myös brittiupseerit mukaan rakennustöihin. Nicholson kieltäytyy tästä vedoten Geneven sopimukseen, joka kieltää upseerivangeilta ruumiillisen työn. Näiden kahden näkemykset joutuvat törmäyskurssille, kun Nicholson uppiniskaisesti pitää kiinni oikeuksistaan.
Brittiupseerit keskustelevat paon mahdollisuudesta. Eversti Nicholson pitää jopa sotavangin velvollisuutena yrittää pakoa. Pakomatkaa keskeltä viidakkoa, pidettiin mahdottomana suorituksena. Kaikesta huolimatta yksi sotilas pääsee pakenemaan uimalla jokea pitikin. Virta vie tämän Shears (William Holden) nimisen vangin kauas alajuoksulle. Hän saapuu viimein brittien sotilastukikohtaan.
Upseerit jatkavat kapinaa ja he seisovat mieltään osoittaen pitkän aikaa auringossa. Saito tietää tarvitsevansa brittiupseereja ja kokeilee toisenlaista taktiikkaa. Nicholson laitetaan eristyskoppiin, jossa on kuumuudessa todella kurjat oltavat. Siltaa on alettu tällä välin rakentaa. Eversti Saitokin näkee, että sotilaat eivät työskennelleet hyvin ilman upseereitaan. Saito pitää kuitenkin kiinni kannastaan. Perääntyessään hän menettäisi kasvonsa. Nicholson ei murru helpolla. Saito ottaa Nicholsonin puhutteluun. Hän kertoo olevansa pakko sauman edessä. Silta olisi saatava valmiiksi 12 viikossa. Nicholson laitetaan vielä kerran koppiin, mutta tämä ei hänen ylpeyttään muserra. Lopulta Saito taipuu.
Brittiupseerit päästetään johtamaan alaisiaan. Osoittautuu, että englantilaiset ovat taitavampia työnjohtajia ja insinöörejä. Reeves (Peter Williams) niminen upseeri ottaa sillan suunnittelun ohjat käsiinsä. Työn jälki on heikkoa japanilaisten jäljiltä, mutta nyt työt alkavat sujua. Majuri Hughes (John Boxer) pitää kiinni kurista ja järjestyksestä. Sillan paikka siirretään tukevammalle pohjalle. Sillasta alkaa pikkuhiljaa tulla pakkomielle eversti Nicholsonille. Oman ylpeytensä sokaisemana hänestä on tullut tärkeä apu japanilaisille
Tässä kohdin juoni haarautuu. Shears on saapunut brittien sotilastukikohtaan, jossa koulutetaan kommandoja tiettyjä tehtäviä varten. Hän ei ehdi nauttia kauan elämästään sivistyksen parissa. Shears kutsutaan päämajaan eversti Greenin puheille. Viesti Shearsin uskomattomasta pakomatkasta oli tuolloin jo ylimmän johdon tiedossa. Shearsia pyydetään osallistumaan mahdottomalta vaikuttavaan tehtävään. Neljän hengen iskujoukon olisi tarkoitus räjäyttää Kwai-joen silta. Kommandojen tuli hypätä laskuvarjoilla keskelle viidakkoa. Nuori sotilas Joyce otetaan mukaan iskuryhmään. Kaksi muuta jäsentä olivat Chapman ja majuri Warden.
Kwai joella silta valmistuu Nicholsonin johdolla. Nicholsonin todellisuudentaju on tässä vaiheessa jo pahasti hämärtynyt. Nicholson haluaa jättää nimensä historiaan. Hänen miestensä työpanos muistettaisiin pitkään sodan päättymisen jälkeen.
Kommandot hyppäävät laskuvarjoilla keskelle koskematonta viidakkoa, ja menettävän ensin Chapmanin, joka kuristuu varjostaan puuhun. Kolmen hengen ryhmä raivaa tiensä rämeiseen viidakkoon burmalaisten oppaiden ja kantajien voimin. Kohtaaminen japanilaisen partion kanssa on koitua kohtalokkaaksi, mutta miehet selviytyvät. He lähestyvät jo H-hetkeä, ensimmäistä junaa Kwai-joen yli. Juna ja silta oli tarkoitus räjäyttää samanaikaisesti. Viimein he saapuvat pääkallonpaikalle ja asettuvat väijyksiin joen varrelle. He eivät tässä vaiheessa tiedäkään, että Nicholsonin johtamat britit työskennelleet täysillä japanilaisille. Silta on melkein valmis. Saito ja Nicholson ihailevat työn tulosta.
Jännitys tihenee, kun kaikki odottavat ensimmäistä junaa. Ilta hämärtyy, ja räjähteet oli tarkoitus asentaa paikalleen pimeän turvin. Joyce lähestyy siltaa eräänlaisella lautalla, jolle myös räjähteet on lastattu. Tällä välin Nicholson pahaa aavistamatta juhlistaa sillan valmistumista miestensä kanssa. Kun aamu sarastaa, laskuvesi on paljastanut räjähteiden johdon, ja Nicholson huomaa tämän nopeasti. Junan äänen jo kuuluessa etäältä Nicholson lähtevät tarkastamaan tilannetta. Seuraa käsirysy Joycen ja Nicholsonin välillä. Japanilaisten luodit tappavat sekä Shearsin, että Joycen. Elokuva huipentuu Nicholsonin sanoihin ”What have I done!”, kun hänelle lopulta valkenee, että hän oli tehnyt työtä omiaan vastaan. Hän räjäyttää pommin itse, ja tuhoaa sillan junan saapuessa.
Bridge On the River Kwai on kertomus sotilaan kunniasta, joka äärimmilleen vietynä kääntyy itseään vastaan ja muuttuu mielettömyydeksi. Elokuvan keskeisintä roolia näyttelee Alec Guinness. Eversti Nicholsonin järkähtämätön itsekuri ja taipumaton luonne, kantavat hedelmää, kun kysymys on omien sotilaiden oikeuksista. Eversti Saito on Nicholsonin vastaparina vakuuttava. Noiden kahden hyvin samankaltaisen persoonan välillä on kitkaa. Kumpikin pitää periksiantamattomasti kiinni omasta kunniastaan. Alec Guinness on minulle tutumpi Tähtien Sota -saagan vanhempana Obi-Wan Kenobina. Seikkailuelokuvassa Guinnessin karismaattinen opettajan olemus pääsee oikeuksiinsa. Kaksikymmentä vuotta nuorempana Guinness on luonteensa puolesta passeli näyttelemään sotilasta. Nicholson edustaa sivistystä keskellä Toisen Maailmansodan raakalaismaisuutta. Nicholson hyvä esimerkki vahvasta persoonasta, jota sota ei muuttanut kylmäveriseksi tappajaksi. Hän on ennen kaikkea oikeudenmukainen ja kunniantuntoinen johtaja. Nicholson toimii esimerkkinä upseereilleen ja nämä seuraavat hänen käskyään viimeiseen asti.
Historiankirjoituksen mukaan väkivalta ja julmuus olivat yleistä japanilaisten toisen maailmansodan vankileireillä. Japanilaisten mielestä vangiksi antautuminen oli häpeällistä. Yksilöltä odotettiin uhrautuvaisuutta oman maansa puolesta. Japanilaiset upseerit kohtelivat vastustajiaankin tämän periaatteen mukaisesti. Vangit olivat käytännössä orjan asemassa, ja heidän kohtelunsa epäinhimillistä ja brutaalia. Minulla jäi sellainen kuva, että suuri osa sodan todellisuudesta on tässä elokuvassa lakaistu maton alle. Kaikkia kansanmurhaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan sortuneita japanilaisupseereita ei saatu koskaan oikeuden eteen. Brittisotilaiden ja eversti Saiton johtamien japanilasten liitto oli ainoalaatuinen sotahistoriassa. Geneven sopimus todellakin antoi upseereille erioikeuksia mutta, mikään ei estänyt japanilaista päällystöä rikkomasta sopimusta, ilman vaaraa kiinnijäämisestä.
Kwai-joen sillassa on monia seikkailuelokuvan piirteitä. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat keskelle tuntematonta viidakkoa. Tositarina on tallennettu kiinnostavasti ja mukaansa tempaavasti kokopitkän sotaelokuvan muotoon. Viime vuosikymmenten sotaelokuvilla on ollut taipumus korostaa väkivaltaa ja tappamisen raakuutta. Monilla nykyohjaajilla realistinen näkemys sodasta on jotain aivan muuta kuin 1950- ja 1960 luvulla tehdyissä filmeissä. Tapahtumien puitteita, vankileirin olosuhteita ja Burman siviilien asuttamaa paratiisia on väritetty ja siloiteltu. Näin on aikaansaatu kertomus, joka jaksaa ylläpitää katsojan mielenkiintoa. Noin puolivälissä elokuvaa juoni haarautuu kahteen erilliseen juonteeseen. Välillä seurataan iskujoukon matkaa ja välillä sillan rakennustöitä. Katsoja jää odottamaan sillan räjähtämistä, vaikka tarina ei edes lupaa iskujoukon onnistuvan. Tämä odottelu kummankin osapuolen näkökulmasta tiivistää jännitystä asteittain. Iskuryhmän matkaan kuuluu monia vaarallisia tilanteita ennen kuin saavutaan loppuhuipennukseen. Tarinan loppu on yllättävä. Nicholsonin havahtumien todellisuuteen järkyttää katsojaa. Tällä tositarinalla ei ole selkeää sankaria. Nicholson on muuttunut katsojan silmissä rohkeasta ja omapäisestä upseerista oman ylpeytensä sokaisemaksi mielipuoleksi.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: The Bridge On the River Kwai
- Ohjaaja: David Lean
- Käsikirjoitus: Pierre Boulle, Carl Foreman
- Julkaisuvuosi: 1957
- Genre: draama, seikkailu
- Palkinnot: 7 Oscaria, 3 Golden Globea, 4 BAFTA
- Näyttelijät: Alec Guinness, William Holden, Jack Hawkings, Sessue Hayakawa, Geoffrey Horne