Elokuvan tarina perustuu tositapahtumiin. Butch Cassidy ja Kid Sundance olivat historiallisia henkilöitä. Romanttisessa villissä lännessä nämä kaksi lainsuojatonta niittivät mainetta rosvokoplansa johtajina. Kahden ystävyksen kohtalokas elämäntarina on jäänyt elämään Jesse Jamesin ja Billy the Kidin rinnalla. Elokuva on ohjaaja George Roy Hillin hedelmällinen yritys tuoda heidän tarinansa valkokankaalle. Paul Newman ja Robert Redford ovat oivallinen valinta elokuvan pääosiin. Klassikon maineen saanut lännentarina arvostettiin korkealle mm. musiikin ja kuvauksen osalta. Elokuva-akatemia myönsi elokuvalle Oscarin näistä ansioista.
Alussa näemme vanhan elokuvaprojektorin tuottamaa kuvaa tuolta aikakaudelta. Tämä toimii johdantona itse tarinaan, joka tapahtui joskus 1890-luvulla. Tarkempaa aikaa elokuva ei kerro. Diaprojektorin raksutus virittää tunnelmaan ja vanhat kuvat tuovat elokuvaan historiallista värinää. Näemme lähikuvassa Butch Cassidyn (Paul Newman) ja Sundance Kidin (Robert Redford). Kid on pelaamassa korttia tupakankäryisessä huoneessa. Pelissä on kovat panokset ja sen päätteeksi vastapelaaja syyttää Kidiä huijariksi. Vastapuoli nousee pöydästä ja osoittaa aseella Kidiä. Kaikki tietävät Kidin nopeaksi ampujaksi, ja tilanne laukeaa ilman taistelua.
Seuraavassa hetkessä ollaan keskellä erämaata. Butch ja Kid ovat ratsain liikkeellä ja suuntaavat kulkunsa kohti piilopaikkaansa, jonne muu osa rosvokoplasta on majoittunut. Päivä valkenee ja paljastaa karun ja aution miljöön kaukana asutuksesta. Matkalla Butch ja Kid sanailevat tavalla, joka tulee tutuksi elokuvan edetessä. Kumpikaan ei jätä käyttämättä tilaisuutta piikitellä toveriaan. Esiin nousee kysymys pitäisikö parivaljakon jättää Keskilännen maisemat taakseen ja muuttaa Boliviaan tai Meksikoon paremman toimeentulon perässä. Tai millaista olisi ollut muuttaa Kaliforniaan kultaryntäyksen aikaan. Nämä ovat tässä vaiheessa kaukaisia unelmia.
Butch ja Kid saapuvat pienelle maatilalle, jossa he tapaavat toverinsa. Joukkio suunnittelee Union Pacificin junan ryöstöä. Butch ehdottaa tämän sijaan pankkiryöstöä, mutta ei saa kannatusta idealleen. Syntyy riita siitä, miten koplan tulisi jatkaa toimintaansa. Pian käydään kiista koplan johtajuudesta. Harvey niminen mies haastaa Butchin kaksintaisteluun. Harvey vetää veitsensä esiin, mutta puukkotappelu päättyy ennen kuin ehtii alkaakaan. Butch näyttää taitonsa potkulla vastustajansa nivusiin. Seuraavaksi ollaan jo täydessä toiminnassa pysäyttämässä junaa. Kid hyppää uhkarohkeasti junan katolle, ja pakottaa kuljettajan jarruttamaan. Herrasväkeä täynnä oleva Union Pacificin juna pysähtyy kirskuen. Woodcock niminen mies vetoaa esimieheensä E.H. Harrimaniin eikä suostu avaamaan junan ovea. Rosvokopla räjäyttävät vaunun, jolloin he pääsevät käsiksi laihaan saaliiseen.
Tapahtumaympäristö vaihtuu läheiseen pikkukaupunkiin. Rosvokoplan maine on kiirinyt sinne asti. Sheriffi on keräämässä joukkoja pysäyttämään Butchin ja Kidin johtaman koplan. Samanaikaisesti Butch ja Kid tarkkailevat tilannetta hotellin parvekkeelta. He elävät vaarallista kaksoiselämää, joka perustuu siihen, että heitä ei tunneta ulkonäöltä. Parivaljakolla ei ole monta läheistä ystävää. Molemmat tuntevat vetoa Etta (Katharine Ross) nimiseen naiseen. Etta on tavallaan kummankin lainsuojattoman rakastettu. Näemme Butchin Ettan seurassa, mistä seuraa kuuluisa polkupyöräkohtaus, jonka aikana soi kappale Raindrops Keep Falling On My Head.
Seuraava junaryöstö on toisinto edellisestä ja jossain määrin humoristinen kohtaus. Jälleen kerran Woodcock pistää kampoihin ja kopla räjäyttää vaunun. E. H. Harrimanin palkkaamat palkkionmetsästäjät saapuvat ryöstöpaikalle. Butch ja Kid pakenevat ratsain ja eroavat tovereistaan. He onnistuvat eksyttämään takaa-ajajansa. Pian parivaljakko on taas pikkukaupungissa, viettämässä iloista elämää. He nauttivat prostituoitujen tarjoamista palveluista jälleen kerran vaarallisen lähellä virkavaltaa. Heidän olinpaikkansa paljastuu ja he joutuvat jälleen kerran pakenemaan. He saavat peräänsä aseistautuneen joukkion. Butch ja Kid arvelevat heidän olevan joko palkkionmetsästäjiä tai sheriffin miehiä. Pakomatkalla parivaljakko pohtii tulevaisuuttaan. Mieleen nousee taas lainsuojattoman uran lopettaminen. Kumpikin on saanut tarpeekseen ainaisesta piilottelusta. Verinen kuolema uhkaa jokaisessa käänteessä. He eivät pysty karistamaan kannoiltaan joukkiota. Butch ja Kid epäilevät, että heillä on mukana taitava jäljittäjä.
Pakomatka jatkuu erämaan halki. Pian Butch ja Kid huomaavat olevansa umpikujassa. Vaihtoehtoina ovat taisteleminen raskaasti aseistautuneita takaa-ajajia vastaan tai hyppy kallionkielekkeeltä alapuolella kuohuavaan virtaan. He päättävät hypätä ja virta vie heidät mennessään. Kun Butch ja Kid ovat taas turvassa Ettan luona, he päättävät toteuttaa unelmansa ja lähteä Boliviaan. Butch ja Kid alkavat pikkuhiljaa tajuta, että elämä Yhdysvalloissa tulee ennemmin tai myöhemmin päättymään kiinnijäämiseen ja tuomioon. Boliviassa he olisivat hetken aikaa turvassa. Butch, Kid ja Etta pudistavat pikkukaupungin pölyt jaloistaan ja suuntaavat etelään. Kolmikon Etelä-Amerikan matka sivuutetaan koosteella kellertäviä nostalgisia kuvia. Sitten kuvat vaihtuvat todellisuuteen. Tapahtumaympäristö on muuttunut dramaattisesti. Kolmikko löytää itsensä nuhjuiselta ja rapistuneelta juna-asemalta. Bolivian köyhät olosuhteet ovat matkalaisille pettymys.
Butch ja Kid poikkeavat jälleen kaidalta tieltä. He alkavat ryöstää pankkeja Boliviassa. Pakomatka jatkuu bolivialaisten sotilaiden takaa-ajamana. Butch ja Kid ovat ”Just Like the Old Days” rakentamassa elämäänsä rikoksen avulla. Parivaljakon maine kasvaa nopeasti. Mutta pian Butch ja Kid alkavat haaveilla rehellisen työn tekemisestä ehkä maanviljelijänä tai karjatilallisena. Etta suunnittelee lähtevänsä kotiin Yhdysvaltoihin. Sitten Butch and Kid paljastuvat sotilaille. Seuraa verinen taistelu kaupungin kujilla. Armeija saapuu ja saartaa nopeasti parivaljakon. Butch ja Kid haavoittuvat vakavasti. Elokuva päättyy hidastekuvaan, jossa parivaljakko ryntää oviaukosta omaan tuhoonsa. Kohtaus on jäänyt minulle päällimmäisenä mieleen tästä elokuvasta.
Elokuva piirtää asesankarin muotokuvan toisenlaisesta näkökulmasta. Butchia ja Kidiä voi todellakin kutsua sankareiksi pikemminkin kuin pahoiksi ihmisiksi. Butchin ja Kidin hahmoissa on jotain sellaista, mikä erottaa heidät perinteisen villin lännen tarinan lainsuojattomista. Heistä puuttuu lainsuojattoman pahuus ja epäoikeudenmukaisuus. Tavallisesti sarjakuvat ja täyspitkät westernit kuvaavat asesankarin oikeuden puolustajana. Tarinaa voidaan kuitenkin rakentaa myös rikollisen näkökulmasta. Lainsuojattoman tie johtaa usein murhiin ja väkivaltaiseen kuolemaan. Butchin ja Kidin tarina on erilainen. He ovat oikeamielisiä ja rehellisiä aina siihen asti, kun kysymys tulee oman elannon hankkimisesta. Asetta he käyttävät vain painostamiseen, eivätkä koskaan turhan takia. Silloin kun he eivät ole tien päällä ryöstämässä junaa tai pankkia, he elävät herrasmiehen elämää. Poikkeuksellinen syvä ystävyys kannattelee heitä vastoinkäymisten yli. Sympaattiset päähenkilöt saavat katsojan heti puolelleen.
Tarina, jossa sankarina onkin itseasiassa rikollinen, ei ole ainoalaatuinen elokuvan historiassa. Eri ajassa ja paikassa liikutaan mm. Michael Mannin elokuvassa Public Enemies, jossa rikollinen päähenkilö kuvataan kansan sankariksi. Kuten Mannin elokuvassa tämän tarinan päähenkilöt ryöstävät niiltä, joilla vaurautta on. Voiko heitä pitää kovin suurina rikollisina? Sergio Leonen dollaritrilogian päähenkilö liikkuu harmaalla alueella, ja kylvää kuolemaa ympärilleen. Oliko yhden miehen oikeutettua ottaa oikeus omiin käsiinsä villissä lännessä, vaikka muuta lakia tai oikeutta ei usein ollutkaan. Butchin ja Kidin tarina muistuttaa Bonnien ja Clyden – legendaaristen pankkiryöstäjien tarinaa, josta on myös tehty elokuva. 1930-luvulla pankkijärjestelmää terrorisoineen pariskunnan kohtalo oli samankaltainen. Tällaiset elokuvat, jossa asetelma on käännetty toisinpäin, viehättävät katsojaa ikään katsomatta. Nykyaikaisten toimintaelokuvien tähdet ovat kokonaan oma lukunsa. Niissä hyvän ja pahan raja hämärtyy edelleen. Hyvikset eivät useimmiten joudu teoistaan vastuuseen, vaikka olisivat tehneet kuinka väärin.
Butch ja Kid valitsivat tien, jonka päässä odottaa väkivaltainen kuolema. He elivät tietoisesti elämää, jossa ollaan alituisesti lain kouraa paossa. Jokainen päivä saattoi olla viimeinen, mutta toisaalta jokaiseen päivään mahtui toivoa. Lainsuojattoman elämä ei ollut tuottoisaa. Butch ja Kid ryöstivät vain henkensä pitimiksi. Butch ja Kid elävät suuren saaliin toivossa, jotta voisivat lopettaa rikollisen uransa tai ryhtyä tekemään rehellistä työtä. Butch ja Kid eivät kuitenkaan pysty lopettamaan. Rehellinen elämä ei tunnu enää houkuttelevalta vaihtoehdolta. Butch ja Kid ovat kasvaneet kiinni toisiinsa ja elämäntapaansa. Siitä luopuminen tuottaa suurempaa tuskaa. Päteekö heihin sanonta ”kerran varas aina varas”? Jokaisen ryöstön jälkeen he ovat piirun verran kauempana kotoa. Menneisyys painaa raskaampana takana päin.
Lainsuojaton on usein lännentarinan kannalta käyttökelpoisempi hahmo kuin esimerkiksi sheriffi. Jokin salaperäinen asia tai tapahtuma hahmon menneisyydessä on johtanut hänet rikoksen polulle. Tätä ei useinkaan itse elokuvassa paljasteta. Rikollisen ja virkavallan tai palkkionmetsästäjien välinen konflikti johtaa usein jännittävään seikkailuun ja tuottaa yllättäviä juonenkäänteitä. Rikollisen menneisyyden eteenpäin ajama hahmo on tosiaankin mielenkiintoisempi ja moniulotteisempi kuin puhtoinen lainvalvoja.
Historiallisesti elokuva sijoittuu aikaan, jolloin lainsuojattomien elämäntapa oli laitettu ahtaalle. Junarata oli ensimmäinen merkki sivistyksen saapumisesta. Junan toivat tullessaan suurliikemiehet. Butch ja Kid tulevat kuuluisaksi kapinoinnistaan noita pohattoja vastaan. Jossain kaukaisessa Meksikossa Yhdysvallat soti espanjalaisia vastaan. Monet pakenivat lakia ja järjestystä Meksikoon tai Boliviaan, joissa oli edelleen mahdollista ja haluttua harjoittaa lainsuojattoman elämää. Olen varma, että jokaisen lainsuojattoman perimmäinen tarkoitus oli vain löytää tarkoitus elämälleen. He pitivät elossa unelmaa kenties rakkaustarinasta tai laillisesti hankitusta maallisesta omaisuudesta. Elokuva on yleisilmeeltään valoisa ja kuvaa villin lännen hieman kaunistellen. Kuuluisasta polkupyöräkohtauksesta voi aistia vapaata elämää viettävien onnellisuuden ja huolettomuuden.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: Butch Cassidy and the Sundance Kid
- Ohjaaja: George Roy Hill
- Käsikirjoitus: William Goldman
- Julkaisuvuosi: 1969
- Genre: western, seikkailu
- Palkinnot: 3 Academy Awards, 1 Golden Globe, 8 BAFTA
- Näyttelijät: Robert Redford, Paul Newman, Katharine Ross