Valikko Sulje

Arabian Lawrence

Arabian Lawrence on yksi David Leanin merkittävimmistä ohjaustöistä Kwai-joen sillan ja Tohtori Zivagon rinnalla. Yhdysvaltain elokuva-akatemia palkitsi sen vuoden 1962 parhaana elokuvana. Arabian Lawrence voitti Oscar-patsaan myös parhaan ohjauksen ja kuvauksen kategorioissa. Peter O’Toole oli ehdolla miespääosa-oscarin saajaksi roolisuorituksestaan A.E. Lawrencena. Elokuva on ikäisekseen laadukas ja kirkassävyinen. Katsomani elokuva on restauroitu versio vuodelta 2013. Elokuva perustuu tositapahtumiin. A.E. Lawrencen tarina on jäänyt historiaan, mutta vasta David Leanin näkemys teki sen tunnetuksi. Näyttelijäkaartista nousee esiin mm. Alec Guinness, joka nähtiin muun muassa David Leanin Kwai-joen sillassa. Kriitikot ovat ylistäneet elokuvaa sen taiteellisista ja historiallisista ansioista. Arabian Lawrence on varmasti toiminut esikuvana moderneimmille seikkailukertomuksille.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Ensimmäisen maailmansodan tuoksinaan. Lähi-Idässä taistelivat tuolloin brittien tukemat arabiheimot ja turkkilaiset, jotka olivat Saksan liittolaisia. Ensin elokuva kertoo Lawrencen tapaturmaisesta kuolemasta vuonna 1935. A.E. Lawrence kuoli moottoripyöräonnettomuudessa vain 47-vuotiaana. Elokuvassa nähdään vilkaisu Lawrencen hautajaisiin. Jackson Bentley (Arthur Kennedy) niminen lehtimies ottaa osaa muistotilaisuuteen. Bentley kyselee ympärillään olevilta ihmisiltä, millaisena Lawrence muistetaan. Hänelle vastataan lyhytsanaisesti, että Lawrence oli taitava tutkija ja soturi.

Elokuvan varsinainen tarina sysäistään liikkeelle Kairosta, jossa Arabitoimisto pitää päämajaansa. Toimisto on päättänyt lähettää luutnantti Lawrencen arabien maille keskelle sotatoimia ”tarkkailemaan tilannetta”. Peter O’Toole näyttelee Lawrencea taidokkaasti, ja antaa kuvan hyvin käyttäytyvästä, omapäisestä ja eksentrisestä sotilaasta. Lawrence saa tarkemman kuvauksen tehtävästään. Hänen on määrä tavata arabijohtaja Faisal ja keskustella sotatoimista hänen kanssaan.

Elokuvan soundtrack koostuu perinteisen seikkailuelokuvan taustamusiikista. Orkesteri soittaa mahtipontisesti, ja täydentää erityisesti taistelukohtauksia ja suurten sotajoukkojen liikkeitä. Juonen kriittisimmissä kohdissa musiikki yltyy sekametelisopaksi, mikä kuvaakin usein sotatoimien kaoottisuutta. Arabian Lawrence on kunnianhimoinen yritys yhdistää orkesterivetoinen musiikki vaikuttaviin kuvakulmiin, erämaan koruttomaan kauneuteen ja jylhiin kallioihin. Elokuvan viehätys perustuu pitkälti juuri musiikkiin, sillä ilman sitä esimerkiksi sotajoukkojen vaellukset ja autiomaan puitteet jäisivät latteiksi ja merkityksettömiksi. Elokuvan suvantovaiheissa musiikki taukoaa, ja päähenkilöiden toimet ja sanomiset kuljettavat tarinaa eteenpäin.       

Sitten ollaan jo keskellä rannatonta aavikkoa. Lawrence ja hänen oppaansa taittavat matkaa kameleilla auringon ensisäteiden alkaessa valaista maisemaa. Tässä vaiheessa tarina alkaa saada yhä enemmän matkakertomuksen piirteitä. Lawrence on koko ajan matkalla jonnekin. Tarinaa sävyttävät matkan varrelle osuvat kohtaamiset, taistelut ja koomisetkin tilanteet. Joskus tie haarautuu ja vie päähenkilön uusien seikkailuihin. Lawrence ja opas yöpyvät tähtien loisteessa, ja kertovat toisilleen elämäntarinaansa. Seuraavana päivänä he saapuvat kaivolle. Beduiiniopas tietää kaivon olevan harithien heimon alueella. Pian heitä lähestyy ratsumies, joka osoittautuu hartihi-soturiksi (Omar Sahif) Beduiinopas kohottaa aseensa, mutta kuolee harithi-soturin luodista. Soturi esittäytyy Ali ibn al Khariksi. Lawrence ajaa hänet pois luotaan veritekonsa vuoksi. Myöhemmin hänestä tulee Lawrencelle tärkeä matkakumppani. Lawrence jatkaa yksin matkaa kohti Wadi Safraan leiriä, jossa prinssi Faisal oleskelee. Hetken hän on erämaassa ihan yksin ja kuuntelee oman äänensä kaikua, joka kimpoaa kallioista.

Wadi Safraassa odottaa kaoottinen tilanne. Beduiinit pakoilevat turkkilaisten lentokoneita, mikä johtaa täydelliseen sekasortoon. Musiikki vaihtuu sävyltään itämaiseksi, ollaanhan islaminuskoisten perinteisellä elinalueella. Illan hämärtyessä Lawrence tapaa prinssi Faisalin, jota näyttelee arvokkaasti ja pidättyväisesti Alec Guinness. Samaan telttaan ilmestyy myös Lawrencen hetkistä aiemmin tapaama harithi-soturi. Keskustelu kääntyy uskonnon asioihin. Lawrence siteeraa tottuneesti raamattua. Arabien Lawrence ei varsinaisesti ole uskonnollinen elokuva, mutta hengellisyys on vahvasti mukana elokuvan tapahtumissa. Islamissa ei käsitykseni mukaan tunnusteta Raamatun sanomaa. Ennen luulin, että näitä uskontoja yhdistää vain usko yhteen Jumalaan. Islamistien jumala on anteeksiantava ja armelias, vaikka Koraani opettaa rangaistuksista, joita epäuskoiset kohtaavat. Islam on lähempänä kristinuskoa, kuin uskoisikaan.  

Prinssi Faisalin teltassa käydään keskustelu sotatilanteesta. Turkkilaisten sotavoimat miellettiin tuolloin ylivoimaisiksi. Beduiinit taistelivat perinteiseen tapaan hevosten selästä. Arabitaistelijat tarvitsevat lisää aseita ja vetoavat britteihin. Brittien todellinen motiivi arabiassa oli tehdä siitä etuvartioasema ja saattaa kaikki arabikansat valtansa piiriin. Prinssi Faisal kysyy Lawrencelta, pitävätkö britit arabeja pienenä ja typeränä kansana, joukkona villi-ihmisiä. Faisal puolustaa arabeja ja heidän elämäntapaansa. Faisalin mukaan arabit olivat joskus mahtava kansa. Tuon mahdin palauttamiseksi arabit tarvitsevat brittejä.

Lawrence ilmaisee prinssi Faisalille aikeensa lähteä pienen sotajoukon kanssa kohti turkkilaisten sotilastukikohtaa Akabassa. Prinssi luovuttaa vastahakoisesti miehensä. Lawrence saa mukaansa 50 beduiinitaistelijaa. Matkaan lähtevät myös kaksi orpoa beduiinipoikaa Faraj ja Daud, joista Lawrence saa hyvät ystävät. Heidän merkityksensä tarinalle selviää vasta myöhemmin. Saattueen matka kulkee näännyttävän autiomaan halki, hiekkamyrskyjen läpi ja kuumana väreilevä ilma luo kangastuksen tuntua. Soturit kohtaavat jopa lennätinlinjan ja rautatiekiskot. Tiivistunnelmainen musiikki säestää muuten verkaisesti etenevää tarinaa.  

Lawrence pelastaa beduiinipojan kuolemalta ja Lawrencea juhlitaan sankarina. Hän on ansainnut heimotaistelijoiden kunnioituksen. Lawrencesta on tullut hengellinen hahmo, Jumalan sanansaattaja ja hänet vaatetetaan ylimyksen tapaan. Elokuvassa seuraa massiivinen ratsastuskohtaus, kun Lawrencen joukot kohtaavat toisen beduiiniheimon. Lawrence tapaa howeitatin heimon päämiehen Auda Aby Taijin.  Heimon päällikkö kutsuu Lawrencen vieraakseen. Ensin herää epäilys, että howeitatit ovat turkkilaisten puolella. Nämä epäilykset kuitenkin karisevat, kun Auda tunnustaa turkkilaiset vihollisikseen. Lawrence voittaa Audan puolelleen ja heidän yhdistetyt joukkonsa marssivat kohti Akabaa.

Turkkilaisten ja arabien yhteenotto Akabassa päättyy arabiheimojen voittoon. David Lean on onnistunut toteuttamaan mahtavat taistelukohtaukset 1960-luvun tekniikalla. Tällaista elokuvaa ei nykypäivänä ilman tietokonegrafiikkaa olisi lähdetty toteuttamaan. Kamera on viety korkealle tapahtumien yläpuolelle, jotta on saatu vangittua taistelun kokonaiskuva. Lawrence saapuu meren rannalle ja tähyää auringon laskuun. Lawrence jättää Auda Ay Taijin joukot vartioimaan Akabaa päättää itse oikaista Siinain petollisen erämaan halki kohti Kairoa ja sivistystä. Lawrence ottaa mukaansa nuo orvot Beduiinipojat Farajin ja Daudin. Matkalla Faraji kuolee juoksuhiekkaan, vaikka Lawrence ja Daud yrittävät hänet pelastaa.

Kairossa elokuva miljöö vaihtuu kaupunkikuvaan, mikä tuokin pirteää vaihtelua erämaan maisemiin. Lawrence tapaa kenraalin ja antaa tilannetiedotuksen. Lawrence puolustaa sotaretkeään epäileviä upseereita vastaan. Kenraali ihmettelee Lawrencessa tapahtunutta muutosta. Lawrence pukeutuu nyt beduiinien tapaan ja hän puhuu beduiineista kuin omista sotureistaan. Erämaan keskellä vietetyt hetket ja arabitaistelijoiden ahdinko on saanut Lawrencen hylkäämään sotilaan ulkokuvansa. Lawrencen pyrkimys ottaa arabien sodanjohto omiin käsiinsä on saanut fanaattiset mittasuhteet. Kenraalin mielestä Lawrence on toiminut ansiokkaasti ja brittien suunnitelmien mukaisesti, joten hänet ylennetään majuriksi. Upseerit keskustelevat sotatoimien jatkosta. Lawrence kertoo, että hänellä on 1000 arabisoturia komennuksessaan. Mutta hän tarvitsee silti täydennyksiä ja pyytää kenraalilta 5000 brittisotilasta sekä tykkejä.

Lehtimies Bentley jututtaa Kairoon saapunutta prinssi Faisalia. Bentley haluaa kertoa Lawrencen tarinan lehdelleen. Lawrence on lähtenyt taikaisin arabiaan ja Bentley haluaa seurata hänen jalanjälkiään. Tätä varten prinssi varustaa Bentleyn oppaalla ja suosituskirjeellä. Seuraavassa kohtauksessa Bentley tapaa Lawrencen jossain päin arabiaa. Lawrencen joukot terrorisoivat turkkilaisten rautateitä. Lawrencen maine on kiirinyt kauas. Hän on nyt kansan suosikki ja lähestulkoon kuolematon hahmo. Turkkilaisille hän on lainsuojaton ja hänen päästään luvataan palkkio. Arabit haluavat vapauden ja Lawrence aikoo antaa sen heille.

Talvi yllättää Lawrencen sotajoukot. Lawrence on matkalla Alin kanssa erämaan halki kohti Kairoa. Lawrence ja hänen ystävänsä käyvät lyhyen keskustelun. Lawrence tunnustaa, ettei ole arabi, eikä valkoihoisena edes käy arabista. Tämä ei ole hänen sotansa, eikä asialle mahda mitään. Lawrence painiskelee identiteettinsä kanssa. Hän ei ole pystynyt jättämään menneisyyttä taakseen. Hän on yhä se samainen sotilas, joka täynnä intoa otti vastaan tehtävänsä, vaikka hänellä ei silloin ollutkaan mitään käsitystä mihin hänen sotaretkensä voisi johtaa. Hän haluaisi olla onnellinen, tavallinen ihminen. Lawrence haluaa päästä eroon sotasankarin roolista. Hän tunnustaa kuitenkin saavutuksensa. Hän on jäänyt historiaan arabiheimojen yhdistäjänä. Vaikka tilanne Lähi-Idän maissa on viime vuosina ollut myrskyinen eikä Lawrencen perinnöstä ole paljoa jäljellä. Elokuva on katsomisen arvoinen seikkailukertomus, jonka päähenkilölle alistetun kansanosan auttaminen ja oman tien kulkeminen olivat kunnia-asia.  

Lawrence aikoo palata kenraali Allenbyn luo Kairoon ja pyytää toisenlaista komennusta. Kairossa hänet kuitenkin vedetään takaisin sotatoimiin. Hänen toivomustaan työpaikasta siviilinä ei oteta vakavasti. Hänet halutaan mukaan sotaretkelle Damaskokseen. Lawrence suostuu vastahakoisesti. Seuraavaksi arabien ratsumiehet ja britit kerääntyvät Damaskoksen liepeille. Lawrencen johtamat joukot hyökkäävät haavoittuneita ja pakolaisia kuljettavan karavaanin kimppuun. Lawrencesta on tullut kovapintainen tappaja ja sotaherra. Seuraa verilöyly, jossa turkkilaiset tapetaan viimeiseen mieheen. Kun Damaskos on vallattu, kaupungissa juhlitaan. Lawrencesta on tullut arabien kansallisneuvoston jäsen. Neuvosto painiskelee poliittisten ongelmien kanssa. Tämä sotaretki Damaskokseen jää Lawrencen viimeiseksi. Hänet päästetään lähtemään takaisin kotimaahansa.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Lawrence of Arabia
  • Ohjaaja: David Lean
  • Käsikirjoitus: T. E. Lawrence, Robert Bolt
  • Julkaisuvuosi: 1962
  • Genre: seikkailu
  • Palkinnot: 7 Oscaria (Academy Awards), 6 Golden Globe, 4 BAFTA
  • Näyttelijät: Peter O’Toole, Alec Guinness, Anthony Quinn, Jack Hawkins, Omar Sharif, Arthur Kennedy

1 Comment

Vastaa käyttäjälle Pekka Tikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *