Elokuvan käsikirjoitus perustuu P.D. Jamesin vuonna 1992 ilmestyneeseen novelliin Children of Men. Elokuvaa tähdittää monta nimekästä näyttelijää, joista erityisesti esiin nousevat Clive Owen, Julianne Moore ja Michael Caine. Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuteen mutta kuitenkin hyvin lähelle omaa aikaamme. Kuvauksen puolesta kriitikot ylistivät elokuvan taiteellisuutta. Ihmisen Pojat sai kolme Oscar-ehdokkuutta ja nostettiin korkealle myös Iso-Britannian elokuva-akatemian puolesta. Vuonna 2016 kriitikot äänestivät elokuvan 13. parhaaksi elokuvaksi 21. vuosisadalla.
Elokuvan alussa ollaan Lontoossa vuonna 2027. Suuri joukko ihmisiä on kokoontunut kahvilaan seuraamaan televisiolähetystä. Paikalle osuu myös päähenkilömme noin neljäkymmentä vuotias tavallisen työläisen oloinen mies nimeltä Theo Faron (Clive Owen). Seurakuntaa järkyttää uutinen: Maailman nuorin ihminen Diego Ricardo on kuollut vain 18 vuotiaana. Tämä toivonkipinän sammuminen on omiaan lisäämään epätoivoa. Maailmalla kuohuu, sillä ihmiskuntaa on kohdannut suuri vastoinkäyminen. Ihmiset eivät saa enää jälkeläisiä. Hedelmättömyyttä on jatkunut jo lähes 20 vuotta. Yhteiskuntajärjestys on rappeutumassa ja monissa valtioissa on käytännössä sotatila. Iso- Britannia pitää ainoana maana lippua korkealla. Britannian rajojen sisäpuolella käydään taistelua laittomien maahanmuuttajien ja hallituksen joukkojen välillä.
Theo astuu kadulle ja lähtee talsimaan kohti työpaikkaansa Energiaministeriössä. Kadulla vallitsee dramaattinen hiljaisuus. Kadut ovat likaisia ja roskat dumpataan suoraan kulkureittien varrelle. Kukaan ei jaksa enää pitää huolta elinolosuhteista. Kaduilla näkyy vain hieman pakokaasunkäryistä liikennettä ja enemmän tai vähemmän hukassa olevia ihmisiä. Pommi räjähtää läheisessä korttelissa, mikä kertookin paljon vallitsevasta tilanteesta. Työpaikallaan Theo marssii työnantajansa Griffitsin puheille. Theo pyytää seuraavan päivän vapaaksi tehdäkseen töitä kotona. Faron matkaa junalla kotiinsa. Matkalla ihmiset heittävät junaa kivillä ja muilla esineillä ilmeisesti protestoidakseen elinolosuhteita. Aseistautuneet poliisit valvovat Lontoon järjestystä. Tilanne näyttää kuitenkin luisuvan hallinnasta.
Faron tapaa vanhan ystävänsä Jasperin (Michael Caine), ja he keskustelevat maailmaa huolestuttavista asioista. Jasper on entinen poliittinen pilapiirtäjä, mutta nykyisin tekemisissä lähinnä huumeiden kanssa. Jasper on eksentrinen tutkijatyyppi ja fanaatikko. Hän edustaa sukupolvea, joka on elänyt suuren osan elämästään ennen hedelmättömyyttä ja sotaa. Jasper ja Theo keskustelevat laittomat maahanmuuttajista, jotka ovat Britannian todellinen ongelma. Heidät varastoidaan Bexhillin tapaisille pakolaisleireille. Samalla he spekuloivat siitä, mikä hedelmättömyyden on aiheuttanut. Kukaan ei näytä tietävän. Kaikki hakevat turvaa Britanniasta, jossa on vielä näkyvissä valoa edessäpäin. Hallitus jakaa itsemurhapakkauksia ja huumeita käytetään yleisesti.
Seuraavana päivänä Theon elämässä alkaa tapahtua. Theo herää jälleen yhteen synkkään päivään kaupunkiasunnossaan. Kun Theo on matkalla kaupungin keskustaan, joukko naamioituneita miehiä kidnappaa hänet. Theo viedään jonnekin salaiseen paikkaan, jossa hän tapaa vanhan ystävänsä Julian (Julianne Moore). Julia johtaa siirtolaisten puolesta taistelevaa maanalaista organisaatiota. Julia haluaa Theon käyttävän suhteitaan ja hankkivan matkustusluvan rannikolle eräälle tytölle. Theo palautetaan kadulle, ja häntä käsketään vaikenemaan asiasta.
Theo matkustaa junalla määränpäänään hallituksen virasto. Hän menee tapaamaan Nigel-nimistä virkamiestä. Theo pyytää peitetarinan turvin Nigeliä hankkimaan tuon matkustusluvan ja henkilöllisyystodistuksen. Käy kuitenkin ilmi, että Theon on lähdettävä tytön matkaan. Theo tapaa Julianin uudelleen bussissa. Julialle on selvää, että Theo suostuu auttamaan vain rahan vuoksi. Ihmiset näyttävät yhä luottavan rahaan maksuvälineenä. Sen luulisi olevan viimeisiä asioita, joista luovutaan. Julia haluaa saattamaan Theon ja nuoren mustaihoisen tytön, Keen, matkaa. Samaan autoon nousee myös pakolaisia edustava kuljettaja ja Miriam niminen nainen. Keen ja Theon tapaaminen ei ole kaikista sydämellisin, mutta matkan varrella he oppivat pitämään toisistaan. Matkalla menneisyyden verhoa raotetaan, kun Theo kertoo itsekin olleen aktivisti nuoruudessaan.
Matkalla saattueelle on vähällä käydä huonosti. Tilanne muuttuu hetkeksi sekasortoiseksi, kun suuri joukko pakolaisia hyökkää Theon ja ystävien kimppuun. Julia saa kuolettavan osuman sivullisen luodista, ja poliisi uhkaa pidättää heidät, mutta he pääsevät pakenemaan. Matka jatkuu surun vallassa. He saapuvat etukäteen suunniteltuun turvapaikkaan maatilalle, joka on vastarintaliikkeen tukikohta. Theo ymmärtää nyt olevansa mukana laittomassa toiminnassa, ja aikoo palata Lontooseen. Theota ja hänen kumppaneitaan pidetään nyt terroristeina, ja heistä kerrotaan uutisissa. Theo tapaa kuitenkin Keen, joka paljastaa olevansa raskaana. Hän odottaa lasta, jonka saaminen piti olla mahdottomuus.
Tuleva lapsi yhdistäisi kaikki. Kee haluaa ottaa osaa Ihmiskokeeseen, jonka olemassaoloa ei kukaan vielä tiedä. Jos Theo ja Kee antautuisivat poliisille, syntyvästä lapsesta tehtäisiin poliittinen kiistakapula. Tulisiko lapsen tulevaisuudesta uuden sodan aihe? Hallitus luultavasti veisi lapsen ja antaisi sen jollekin yläluokkaiselle britille. Vastarintaliikkeen johtajat pitävät palaverin pakomatkan tiimoilta. Joidenkin mielestä Keen olisi jäätävä turvapaikkaan synnyttämään. Lopulta päätetään pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa, ja viedä tyttö rannikolle.
Yöllä Theo sattuu kuulemaan salaiseksi tarkoitetun keskustelun. Pakolaisjärjestön johtajat aikovat hankkiutua eroon Theosta. Theo ehtii kuitenkin edelle. Ennen aamun sarastusta hän pakenee Keen kanssa. Määränpäänään heillä on Bexhillin pakolaisleiri. Matkalaiset saavat hetken levähdyspaikan Jasperin luota. Takaa-ajajat saapuvat pian, ja Jasper opastaa Theota ja Keeta pakenemaan. Jasper aikoo jäädä harhauttamaan aseistautuneita sotilaita. Jasper surmataan kylmäverisesti. Matka vie aurinkoisten maalaismaisemien halki kohti pakolaisleiriä. Pienen matkan kuljettuaan he saapuvat hylätylle rakennukselle, jonka asukkaista kertovat vain lasten piirustukset seinillä.
Theo ja Kee saavat avun Syd-nimiseltä sotilaalta, joka salakuljettaa heidät pakolaisleirille. Leirillä pakolaisten olot järkyttävät. Tilanne on jopa pahempi, kuin Theo oli odottanut. Pakolaisia liikutellaan kuin eläimiä paikasta toiseen. Syd näyttelee aidontuntuisesti leirin vartijaa ja johdattaa poliisit pois heidän kimpustaan. Lapsi syntyy hämärässä lyhdyn loisteessa. Kee ja Theoa pakenevat leiriltä ja saapuvat rannikolle erääseen kaupunkiin. He huomaavat olevansa keskellä sotatilannetta, jossa siirtolaisten ja hallituksen joukot ottavat yhteen. Theo ja Kee pakenevat luotisateessa. Tilanne jähmettyy paikoillleen. Kuullaan vain satunnaisten laukausten äänet ja lapsen parkuminen. Upseeri huutaa: Cease Fire! Tilanne tuntuu epätodelliselta. Kaikki ihmettelevät vastasyntynyttä lasta.
Ihmisen Pojat on apokalyptinen draamaelokuva kahden ihmisen syväksi kasvavasta ystävyydestä. Tapahtumaympäristönä on synkän rappeutunut Lontoo. Ihmisten epätoivo on saattanut maailman tilaan, jossa anarkia piinaa yhteiskunnan kaikkia kerroksia. Toivo herää raskaana olevan naisen hahmossa. Poikkeuksellinen tarina kuljettaa katsojan läpi kaupunkimaiseman ja autioituneen metsämaan paikkoihin, joissa ihmiskunnan sivistyksen rippeet pitävät löyhästi lakia ja järjestystä yllä. Päähenkilömme kohtaavat vihaa ja katkeruutta, joka kohdistuu parempiosaisiin. He joutuvat kokemaan tilanteen raadollisuuden. Miten julmasti ihmiset voivat kohdella vähempiosaisia silloin, kun samoista resursseista kilpaillaan verisesti. Sota järjestyksenpitäjien ja pakolaisten välillä on vääjäämätön. Ihmiset nousevat kapinaan viimeisenä keinonaan, vaikka kaikki tietävät lopun olevan lähellä.
Elokuvan hämärässä lähitulevaisuudessa pakolaiskriisi on ratkaistu pakottamalla siirtolaiset leireille niin kuin intiaanit reservaatteihin. Theo ja Kee joutuvat kohtaamaan tämän todellisuuden tupaten täynnä olevalla leirillä, jossa ihmisiä paimennetaan kuin karjaa. Tämä tietenkin herättää kaikenlaista liikehdintää ja vastarintaa salaisten järjestöjen muodossa. Aina riittää sellaisia uhrautuvaisia, joille jalot periaatteet ovat kuolemaakin tärkeämpiä. Lontoon kaduilla sosiaaliset ongelmat eivät näy. Poliisi ja muu virkavalta pitää huolen siitä, että mellakointi pysyy aisoissa ja ongelmat ainakin poissa näkyvistä. Tilanne ei näytä siltä, että ihmiset eläisivät kuin viimeistä päivää. Ehkä ihmiset eivät vielä tuolloin osaa pelätä tulevaisuutta. Ihmisillä on liian kiire elää ja selviytyä pienemmistäkin ongelmista.
Vaikka tuo tyttölapsi selviäsikin hengissä aikuisuuteen asti, ei se paljoa tilannetta muuttaisi. Jos uusia lapsia ei synny enemmän on edessä yhteiskunnan romahdus, ja lopulta sukupuutto. Lapsen syntymällä on kuitenkin tärkeä vertauskuvallinen merkitys. Lapsi on Jumalan antama lupaus siitä, että Ihmiskunnan kohtalonhetki ei ole vielä tullut, ja että suvunjatkaminen saattaa vielä olla mahdollista. Tämä pitää toivoa yllä jokaisen ihmisen mielessä sosiaaliseen asemaan katsomatta.
Ihmisen Pojat on kuvattu lähes kauttaaltaan tummasävyisenä. Kaupunkikuvat ovat sykähdyttävän lähellä nykypäivän todellisuutta, vaikka eletään jonkin matkaa lähitulevaisuudessa. Kehitystä ei kuitenkaan enää tapahdu. Ihmiskunta on jatkoajalla, ja edessä on väistämätön romahdus. Kuvakulma vaihtuu kadun ihmisvilinästä rakennuskolossien varjoon. Ihmiskunnan tulevaisuuden visiot ovat yhä hengissä, vaikka rappion ensimerkit ovat jo näkyvissä. Rikkaat ovat yhä rikkaita, ja köyhemmän kansanosan ahdinko syvenee. Kamera seuraa kadunihmisiä hyvin läheltä ja tuo epätoivon hetket lähemmäksi katsojaa. Elokuva ottaa voimakkaasti kantaa yhteiskunnan epäkohtiin. Suurissa väkijoukoissa, kuten elokuvan pakolaisleireillä ihmisten välinpitämättömyys korostuu. Elokuvan loppukohtauksessa kamera viedään keskelle pakolaisten ja hallitusten joukkojen välistä sodankäyntiä. Tulistusten äänet rapisevat rakennusten seinissä ja jokainen luoti voi osua kohdalle. Siviilit ovat joutuneet piileskelemään raunioksi romahtaneiden rakennusten suojissa.
Elokuvan perspektiivi on melkein koko elokuvan ajan Theon tekemisissä ja kokemisissa. Clive Owen on kokenut draamaelokuvien tähti. Owen kykenee syvällisiin roolisuorituksiin, joissa tarvitaan improvisointia. Hänen näyttelijäntyönsä on varmalla pohjalla tilanteiden yllätyksellisyydestä riippumatta. Michael Cainen näyttelemä Jasper on mielenkiintoinen sivuhahmo. Parran takaa häntä ei ensimmäisellä katselukerralla voi tunnistaa. Jasperin omalaatuinen persoona ja stereotyyppinen tutkijanhahmo piristää tarinaa mukavasti. Hänellä olisi voinut olla elokuvassa voimakkaampikin rooli. Theon ja Julian arvoituksellinen yhteinen menneisyys ja yhä jäljellä oleva kiintymys koskettaa. Heidän suhteensa saa elokuvassa vain vähän aikaa.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: Children of Men
- Ohjaaja: Alfonso Cuaron
- Käsikirjoitus: Alfonso Cuaron, Timothy J. Sexton
- Julkaisuvuosi: 2006
- Genre: scifi, draama
- Palkinnot: 2 BAFTA
- Näyttelijät: Julianne Moore, Clive Owen, Michael Caine