Lahjomattomat on Brian de Palman tositapahtumiin löyhästi pohjautuva rikosklassikko vuodelta 1987. Lahjomattomat seuraa agentti Eliot Nessin ja hänen tovereidensa taistelua rikollispomo Al Caponea vastaan kieltolain aikaisessa Chicagossa. Unohtumattoman musiikin elokuvaan sävelsi Ennio Morricone. Musiikki voitti arvostetun grammy-palkinnon, joka myönnetään poikkeuksellisesti asioituneille musiikkialan ammattilasille ja heidän musiikilleen. Lahjomattomat arvostettiin korkealle elokuva-alan lehdissä ja sai lukuisia huomionosoituksia mm. Yhdysvaltain ja Britannian elokuva-akatemioilta. Elokuva oli suurehko taloudellinen menestys ja keräsi lippuluukuilla 106,2 miljoonaa dollaria
Elokuvassa eletään kiihkeää 1930-lukua rikollisten riivaamassa Chicagossa. Kaupungin poliisivoimat käyvät avointa sotaa viinatrokareita vastaan. Rikollispomo Al Caponen (Robert De Niro) imperiumi uhmaa kieltolakia ja myy alkoholia laittomasti. Sodassa ei kaihdeta keinoja kummallakaan puolella. Al Capone on lehdistön suosikkipuheenaihe ja tuntuu nauttivan parrasvaloista. Capone esiintyy häpeilemättömästi ja yksinvaltiaan elkein eikä salaile tekevänsä laitonta liiketoimintaa. Capone hoitaa vihollisensa nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Capone on julma alaisilleen, joista ei jostain syystä pidä. Vain harvat uskaltavat asettua vastustamaan Caponea.
Elokuva alkaa järkyttävällä kohtauksella, jossa Caponen asiamiehen pommi räjähtää vastaanhangoittelevan baarinpitäjän liikkeessä. Pommi vaatii uhrikseen pikkutytön, joka sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Tarinamme päähenkilö Eliot Ness (Kevin Costner) esitellään katsojalle. Nessin perheonni kukoistaa idyllisessä kerrostaloasunnossa. Ness on valtionvarainministeriön erikoisagentti ja hänet on kutsuttu apuun Chicagon mafian vastaisessa taistelussa. Ness esiintyy lehdistön valokeilassa ja ilmoittaa tukevansa kieltolakia kaikin keinoin. Ness ei itse käytä alkoholia ja edellyttää myös alaisiltaan esimerkillistä raittiutta.
Seuraavassa kohtauksessa Ness on johtamassa ratsiaa jossain päin yöllistä Chicagoa. Jännitystä kiristää Ennio Morriconen erikoinen musiikki. Raskaasti aseistetut poliisit väijyvät syrjäisellä sivukujalla. Lopulta virkavalta murtautuu varastoon, josta ei loppujen lopuksi löydy pulloakaan alkoholia. Myös lehdistön edustaja ilmestyy paikalle ja seuraavan päivän lehdessä kerrotaan Nessin epäonnistumisesta.
Ness tietää tarvitsevansa apuvoimia. Eräänä pimenevänä iltana hän törmää vanhenevaan passipoliisi Jimmy Maloneen (Sean Connery), joka tekee häneen suuren vaikutuksen. Näiden kahden persoonan välillä on alusta lähtien kitkaa. Ness uskoo, että Malonessa on ainesta tarttua aseeseen ja liittyä taisteluun Caponea vastaan. Malone ja Ness tapaavat pian uudestaan ja Ness tekee avoimen tarjouksen, johon suostumista Malone pitää verivalana. Malone pitää ensin itseään liian vanhana ja kertoo haluavansa vain pysyä hengissä. Lopulta hän kuitenkin suostuu auttamaan Nessiä.
Nessin toimistoon tupsahtaa pienikokoinen kirjanpitäjä Oscar Wallace (Charles Martin Smith) Washington DC:stä. Hän on tehnyt taustatutkimusta Caponen liiketoimista, ja epäilee tämän kiertävän veroja. Tämä saattaisi olla syy saada hänet telkien taakse. Malone ja Ness neuvottelevat kuinka Caponen saisi kiinni rikoksistaan. Malone vakuuttaa, että näitä miehiä ei voiteta kuin kovilla otteilla. Ness vannoo käyttävänsä kaikkia mahdollisia keinoja. Seuraavan kumppaninsa Ness tapaa poliisiaseman ampumaradalla. Italialaistaustainen alokas George Stone (Andy Garcia) on taitava aseenkäsittelijä ja Ness palkkaa hänet vahvistukseksi. Kirjanpitäjä Wallace otetaan mukaan rohkeutensa ja vilpittömyytensä ansiosta.
Nelikko käy tuumasta toimeen taisteluun trokareita vastaan. He tekevät useita menestyksekkäitä ratsioita. Nessin maine kiirii pian Al Caponen korviin. Mafiapomo tietää saaneensa tiukan vastustajan. Lehdistö maalaa Elliot Nessistä kuvan sankaripoliisina. Wallace tutkii Caponen liiketoiminnan saloja ja yrittää löytää merkin rikoksesta. Capone on varmistanut taustansa ja lahjonut vastustajansa. Pian Nessille valkenee, että myös hänen perheensä on tulilinjalla. Hänen on tehtävä kaikkensa suojellakseen läheisiään.
Suuri osa laittomasta alkoholista vuotaa Kanadan rajan yli. Lahjomattomat saavat tietoonsa suuren viinalähetyksen Kanadan rajalla. He matkustavat gangstereiden sovitulle kohtaamispaikalle ja asettuvat väijyksiin pieneen vajaan, josta on näköyhteys rikospaikalle. Kun tulee aika toimia Wallace näyttää esimerkkiä. Hän osoittautuu pienestä koostaan huolimatta rohkeaksi kaveriksi. Ratsia on menestys ja paljon laitonta alkoholia takavarikoidaan. Ness kumppaneineen puristaa tietoa kiinni saamastaan Caponen asiamiehestä, joka ensin käyttäytyy uhmakkaasti. Hänen mukanaan on luettelo Caponen lahjomista tuomareista, lakimiehistä ja poliiseista.
Tämä merkitsi suoraa sodanjulistusta. Capone haastetaan oikeuteen. Caponen kostotoimenpiteet alkavat pian, kun Wallace ammutaan kuoliaaksi poliisiaseman hississä. Asialla on Caponen palkkatappaja. Ness menee haastamaan riitaa Caponen palatsiin ja syyttää tätä pelkuriksi. Caponea juttu ei huoleta ja hän esiintyy luonteenomaisen itsevarmasti. Lahjomattomat ei löydä todistajaa Caponea vastaan. Tilikirja ei yksin riitä Caponen tuomitsemiseen. Malonen mielestä he ovat haukanneet liian ison palan ja että on oikea aika lopettaa. Seuraavaksi palkkatappaja yhyttää Mallonen hänen kotoaan. Malone haavoittuu kuolettavasti ja hetken aikaa hän taistelee hengestään. Ness löytää ystävänsä henkihieverissä asuntonsa lattialta.
Ness ja George Stone aikovat tuoda Caponen kirjanpitäjän oikeuden eteen. Kiinniotto tapahtuu juna-asemalla. Seuraa kuuluisa kohtaus aseman portaikossa. Ness auttaa lastenvaunuja työntävää naista. Seuranneessa tulitaistelussa kuolee useita Caponen gangstereita. Kirjanpitäjä saadaan kiinni. Hän tulee olemaan avain Caponen tuomitsemiseen.
Seuraavaksi Capone on oikeuden edessä syytettynä lahjonnasta. Kirjanpitäjä tunnustaa rikoksensa. Palkkatappaja Frank Nitt on tuonut aseen oikeussaliin ja tähtäimessä on Ness. Ness tajuaa, että tämä on sama asiamies, joka tappoi Malonen. Nitt pakenee talojen katolle ja Ness seuraa perässä. Kohtaus päättyy, kun Nitt putoaa kerrostalon katolta kadulla seisovaan autoon ja kuolee välittömästi.
Käy ilmi, että myös Caponen oikeudenkäynnin valamiehistö on lahjottu. Ness on kuitenkin puhunut tuomarin ympäri. Ratkaisun hetkellä Jury vaihdetaan. Caponen puolustusasianajaja mukautuu valamiehistön päätökseen. Al Capone saa 11 vuoden tuomion veronkierrosta ja lahjonnasta. Tästä eteenpäin Ness ja hänen tiiminsä tunnetaan nimellä Untouchables. He maksoivat kalliin hinnan saadakseen yhden kaupungin historian vihatuimman rikollispomon telkien taakse. Wallacen ja Malonen kuolemat jäivät sankarillisina muistiin jälkipolville. Kieltolaki kumottiin Yhdysvalloissa joulukuussa 1933.
Ennio Morriconen musiikki on surumielistä ja mahtipontista. Surumieliset kohtaukset tuovat mieleen teeman elokuvasta Once Upon a Time in the West – sekin Morriconen käsialaa. Elokuvan teemakappaleet vievät katsojan vuosisadan alun suurkaupunkiin. Musiikista jotenkin vain tunnistaa aikakaudelle tyypilliset vivahteet. Morricone todella hallitsee elokuvan musiikilliset tehokeinot. Hän säveltää melodiallista musiikkia – samanlaista kuin mistä itsekin pidän. Morricone käyttää erilaisia instrumentteja, kokonaisia taustaorkestereita ja ammentaa paljon klassisesta musiikista. Elokuvan äänimaailmassa on paljon muutakin. Syntikalla tehdyn musiikin tunnistaa helposti. Ääniraita sisältää paljon rikoselokuvalle tyypillisiä soundeja. Jännitys kiristyy, kun musiikki intoutuu ja poikkeaa normaalista kaavasta. Musiikin luoma tunnelma painuu elokuvasta herkemmin mieleen kuin juonenkäänteet.
Sean Conneryn Oscarin arvoinen tulkinta kovaotteisesta poliisista piristää elokuvaa kummasti. Väkivaltaista poliisia ympäröi aina tietynlainen sädekehä. Tällaiset henkilöhahmot kuuluvat populaarikulttuuriin. Niitä viljellään niin sarjakuvissa, kirjallisuudessa kuin elokuvissakin. Tarina oikean ja väärän rajamailla toimivasta lainpuolustajasta juontaa juurensa jostain 1800-luvun villistä lännestä. Tällaiset ihmiset ovat yksinäsiä susia, joille itsepuolustus on aina ollut ainoa oikea keino selvitä kiperistä tilanteista. Malonen omin sanoin hengissä pysymisestä oli tullut hänen elämänsä loppupuolen ohjenuora. Kummisetä II:n jälkeen Robert de Niro oli ilmiselvä valinta mafioson rooliin. Capone kuvataan vastenmielisen pelottavana yksinvaltiaana, jota pelkäsivät sekä omat että viholliset.
Täytyy vain ihmetellä, kuinka Eliot Ness pystyi viettämään onnellista yksityiselämää, kun väkivaltaisen kuoleman mahdollisuus väijyi kaiken aikaa kulman takana. Lehdistö otti Nessin armotta hampaisiinsa ja raportoi ennen kaikkea hänen epäonnistumisensa. Virkavallan ja rikollisten välistä taistelua seurattiin kuin suurtakin kansanhuvia. Ihmiset elivät huolettomasti ja tunsivat olevansa turvassa niin kauan kuin rikos ei koskettanut heitä itseään. Ensimmäisen maailmansota oli pitänyt yllä pelon ilmapiiriä. Nyt kun rauhanaikaa oli kestänyt toistakymmentä vuotta, ihmiset kaipasivat jännitystä, ja lehdistö tarjosi sitä heille. Rikos kiehtoi ihmisen mieltä kuten aina, mutta erityisesti tuona epävarmuuden aikana. Rikollinen alamaailma oli soluttautunut yhteiskunnan kaikkiin kerroksiin. Julkisivun takana tehtiin palkkamurhia, uhkailtiin virkavaltaa ja kiristettiin. Chicago oli tuolloin jo moderni suurkaupunki pilvenpiirtäjineen, elokuvateattereineen ja liikennejärjestelyineen. Lahjomattomissa katukuva on vaivaa säästelemättä lavastettu vastaamaan 1930-luvun todellisuutta. Vaurastuminen oli muuttanut ihmisten elämää, ja amerikkalainen unelma oli lähellä toteutumistaan.
Lahjomattomia yhdisti muukin kuin yhteinen päämäärä. Brian de Palman kuvaamana heistä kasvoi toisilleen todellisia ystäviä. Pian sata vuotta ratkaisevien tapahtumien jälkeen Eliot Nessin legenda on yhä voimissaan. Hänen tarinaansa on varmastikin vuosien saatossa paisuteltu. Elokuvan hahmot tuntuvat hieman epätodellisilta sankareilta. Ennen elokuvan katsomista minun oli mustavalkoinen kuva erikoisagentista. Odotin de Palman elokuvalta ennen kaikkea viihdyttävyyttä mutta yllätyin, kun tarina edetessään muuttui ensin järkyttäväksi ja sitten syvälle koskettavaksi.
Tosiasiassa Lahjomattomat paljastaa myös kolikon kääntöpuolen. Lakimiehet ja tuomarit olivat lahjottavissa ja todellisuus kulissien takana oli raadollisempi. Kevin Costnerin esimerkillinen roolityö onnistuu puhaltamaan hengen kuuluisaan hahmoon. Hän säilyi uskollisena aatteelleen ja kykeni vastustamaan korruptiota ja rahan mahtia. Charles Martin Smith on poikkeuksellinen valinta kirjanpitäjä/agentin rooliin. Mikään hänen ulkoisessa olemuksessaan ei viittaa kovapintaiseen poliisiin taistelemassa oikeuden puolesta. Andy Garcian näyttelemä poliisi jää neljästä päähenkilöstä enemmän taka-alalle.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: Untouchables
- Ohjaaja: Brian de Palma
- Käsikirjoitus: Oscar Fraley, Eliot Ness
- Julkaisuvuosi: 1987
- Genre: draama
- Palkinnot: 1 Oscar (Academy Awards), 1 BAFTA, 1 Golden Globe
- Näyttelijät: Kevin Costner, Sean Connery, Charles Martin Smith, Andy Garcia, Robert De Niro