Vuonna 1936 valmistunut Nykyaika on Charlie Chapliniin viimeinen esiintyminen ikonisena kulkurina. Chaplin toimii tässä elokuvassa sekä pääosanesittäjän, että ohjaajan roolissa. Myös musiikki on Chaplinin käsialaa. Chaplinin kulkuri on elokuvan itseoikeutettu keskushahmo. Kaikki Chaplinin elokuvat ovat hänen itsensä luomuksia. Niissä toistuvat samat teemat, jotka välittyvät usein humoristisien kohtauksien kautta. Nykyajassa Chaplinin vastaparina nähdään Paulette Goddard köyhän irtolaistytön roolissa. Nykyaika ottaa voimakkaasti kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, epätasa-arvoon ja työläisten riistoon, jotka olivat pinnalla Suuren laman jälkeisessä maailmassa. Chaplinin Kulkuri ei elokuvassa sano sanaakaan, ja se onkin olennainen osa elokuvan viehätystä.
Chaplinin elokuva on kuvaus teollisuudesta ja yksilön yritteliäisyydestä, ihmiskunnan onnen etsintäretkestä. Raikuva orkesterimusiikki johdattaa elokuvaan. Ensimmäisessä kohtauksessa kuvataan suuri määrä vaatimattomasti pukeutuneita ihmisiä työmatkallaan. Kaupunkikuvaan kuuluvat suuret tehdasrakennukset ja satunnaiset ajoneuvot. Terästehdas Electro Steel corp. on tapahtumien näyttämönä. Työläiset ottavat paikkansa tuotantoketjussa massiivisten koneiden ja kojeistojen keskellä. Tehtaan pääjohtaja kasaa palapeliä työhuoneessaan, josta on televisioyhteys kaikkialle tehtaaseen. Kello soi merkiksi tehtaan käynnistymisestä.
Liukuhihna alkaa pyörimään ja sen äärellä kukin työntekijä tekee osansa. Joidenkin tehtävä on kiristää mutteria niin kuin sankarimme ensimmäisessä kohtauksessaan. Työntekijöitä piiskataan tekemään työnsä yhä nopeammin. Kulkuri uurastaa väsymättä. Välillä hän riitautuu työtovereidensa kanssa, kun hihnalla sattuu kömmähdyksiä. Pääjohtajan käskystä vauhtia lisätään, ja työntekijät joutuvat kiristämään tahtia. Kulkuri käy tupakkatauolla, mutta pian hänet käsketään takaisin töihin. Kulkuri jatkaa refleksinomaisesti työtään vielä sen päättymisen jälkeen.
Liikemies Bellow tulee tapaamaan terästehtaan pääjohtajaa ja esittelee hänelle keksimänsä syöttökoneen, jonka avulla tehtaan ruokahuolto saadaan automatisoitua. Bellowin mukaan kone säästäisi rahaa ja nopeuttaisi toimintaa. Bellow esittelee laitteen ominaisuuksia, ja sitä päätetään testata käytännössä. Lounastauolla Kulkuri valitaan kokeilemaan laitetta. Seuraa hullunkurinen kohtaus, joka osoittaa, että laitteessa on vielä kehittämisen varaa. Nopeuttaisiko kone työtä vai sekoittaisiko se asioita entisestän?
Iltapäivällä työ jatkuu puuduttavalla tahdilla. Kulkuri onnistuu sekoittamaan asiat liukuhihnalla ja joutuu koneen sisuksiin hammasrattaiden väliin. Hän toistaa samaa kaavaa vielä liukuhihnalta päästyäänkin – kiristää muttereita. Kulkuri joutuu puolivahingossa konehuoneeseen ja muuttaa koneiston asetuksia. Pääjohtajan monitori lakkaa toimimasta ja koko tehdas pysähtyy. Kaaos valtaa tehtaan ja poliisit kutsutaan poimimaan kulkuri talteen.
Kulkuri toipuu hermoromahduksesta ja pääsee sairaalasta, mutta on vailla töitä. Nyt näemme kulkurin tutussa kostyymissaan. Hän vaeltaa päämäärättä kaupungin kaduilla. Hän osallistuu työläisten mielenositukseen, jonka poliisit pian hajottavat. Kulkuri pidätetään kommunistien johtajaksi syytettynä.
Seuraavassa kohtauksessa tapaamme satamassa tarinan toisen päähenkilön – nuoren tytön. Hän on etsimässä ruokatarvikkeita köyhälle perheelleen ja jakaa banaaneja lapsille. Tyttö joutuu varastamaan ruokaa pysyäkseen hengissä. Äiti on kuollut ja perheen isä on työtön ja alkoholisoitunut. Perheellä ei ole paljon, mutta he tuntuvat onnellisilta. Työttömien väkivaltaisuudet alkavat ja tytön isä ammutaan kuoliaaksi. Viranomaiset ottavat tytön sisaret huostaansa, mutta hän itse pakenee.
Putkassa Kulkuri joutuu sopeutumaan vankilan tapoihin. Hän riitaantuu sellitoverinsa kanssa ja saa aikaan hämminkiä ruokatunnilla. Huumepoliisit saapuvat noutamaan vankia, joka piilottelee huumeita. Vanki on piilottanut huumetta suola-astiaan. Kulkuri laittaa jauhetta ruokaansa ja alkaa nähdä näkyjä huumeen vaikutuksen alaisena. Pian vangit komennetaan takaisin selleihinsä. Kulkuri taltuttaa kapinan ja vankilan johtaja armahtaa hänet kiitollisuuden osoituksena. Kun vankilaan saapuu pastori tapaamaan vankeja, Kulkurin ilmavaivat aiheuttavat hämminkiä. Kulkuri on vastahakoinen lähtemään, mutta vankilanjohtaja antaa hänelle suosituskirjeen, jonka avulla hän saisi töitä.
Kulkurin ensimmäinen työpäivä päättyy katastrofiin laivatelakalla. Kulkuri ja tyttö törmäävät toisiinsa kadulla. Kulkuri auttaa tytön pakoon, kun tämä on varastamassa leipää ja lavastaa itsensä syylliseksi. Lopulta poliisien saavuttua molemmat pidätetään. He pakenevat yhdessä poliisia ja eivät pysähdy ennen kuin ovat kaukana rikospaikalta. He ovat ihastuneet toisiinsa ja unelmoivat kodista ja vauraudesta. Kulkurin seuraava työpaikka on tavaratalossa yövartijana. Hän saa viran puoliksi sattumalta, kun hän osuu paikalle ja suosituskirje ratkaisee asian. Yöllä Kulkuri ja tyttö leikkivät tavaratalon osastoilla. He syövät juhlallisen aterian. Kulkuri esittelee taitojaan rullaluistelijana. Makuuhuoneosastolla tyttö viimein nukahtaa. Tarkastuskierroksella Kulkuri törmää varkaisiin, joista yksi on hänen entinen työtoverinsa. Aamulla Kulkuri on selityksen velkaa tavaratalon johtajalle. Hänet viedään taas putkaan.
Kymmenen päivän kuluttua hän vapautuu. Tyttö on odottanut koko sen ajan. Tyttö on löytänyt asumattoman vanhan rotiskon – uuden kodin heille kummallekin. He ovat innoissaan, vaikka paikka ei ole kummoinen. He nauttivat olostaan vaatimattomissa oloissa. Kun tehdas taas avataan, Kulkuri on ensimmäisten joukossa hakemassa työtä. Hänen työnsä on auttaa mekaanikkoa. Tästäkin työsuhteesta tulee lyhyt, sillä Kulkuri rikkoo koko koneiston. Kun tulee aika käynnistää kone, Kulkuri saa tietää työntekijöiden olevan lakossa.
Tyttö on saanut töitä ravintolasta laulajana ja tanssijattarena, ja hän on päässyt uuden elämän alkuun. Kulkuri saa laulajan ja tarjoilijan paikan samassa ravintolassa. Kulkuri saa aikaan sekasorron ravintolassa eikä hänen työnsä tarjoilijana ota tulta alleen. Kommellukset tuntuvat seuraavan Kulkuria kaikkialle. Kulkuri saa uuden mahdollisuuden laulajana. Kun tulee aika esiintyä hän todella laulaa espanjaksi ja kerää suosionosoitukset. Tyttö ja Kulkuri ovat pian taas pakomatkalla. He rohkaisevat mielensä, ja lähtevät matkaan päämäärättä, minne tie vain johtaakin.
Nykyaika on Chaplinin rakastetun kulkurihahmon viimeinen esiintyminen valkokankaalla. Elokuva on oman aikansa hengentuote, eikä mitään sen kaltaista tule enää syntymään. Chaplin keksi aivan omintakeisen hahmon jonka ulkoinen olemus ja luonteenpiirteet ovat koko aikakauden symboli. Nykyaika on kertomus pienen ihmisen kohtalosta pykälänä teollisuuskoneiston rattaassa. 1930-luvulla amerikkalainen unelma kannusti ihmisiä etsimään onneaan, vaikka vauraus ja lavea elämä oli useimpien ulottumattomissa. Chaplin kuvaa nerokkaasti tuota etsintäretkeä tavallisen kaduntallaajan näkökulmasta.
Massatuotanto alkoi ensin autoteollisuudesta ja mullisti nopeasti monen muunkin teollisuuden alan. Suuryhtiöt pyrkivät yhä suurempaan tehokkuuteen ja suurempiin voittoihin. Epätasa-arvon siemen oli kylvetty, sillä vauraus keskittyi vain harvojen käsiin. Pienen ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimeentuloonsa oli hyvin pieni. Sosiaalisen nousun mahdollisuutta ei tuohon aikaan juuri ollut. Tämä synnytti mielenosoituksia ja lakkoja, joihin tarinamme sankarikin jollain tavalla sotkeutuu.
Äänen puuttuminen kiinnittää katsojan huomion hahmojen elekieleen ja katsoja huomaa hyvin erilaisia asioita. On hankala sanoa, kuinka suuri osa Kulkurista on improvisointia, ja mikä tarkkaan suunniteltua. Nykyaika on ensimmäisiä komedioita, joissa ylipäänsä on ääniraita. Kulkurin pukeutuminen maneerit ja maski vaikuttavat paljon kulkurin ulkokuvaan. Kulkuri on herrasmies ja käyttäytyy moitteettomasti viimeistä piirtoa myöten.
Chaplinin musiikki on toisinaan hyvin hallitsevaa, riitasointuista ja päällekäyvää. Musiikki välittää tunteet ja tapahtumien luonteen, vaaratilanteet ja rakkaudenilmaisut, riemun ja hektisyyden. Musiikki kannattelee myös suvantovaiheiden yli. Chaplinin musiikki kuuluu elokuvan dynamiikkaan, mitään ei tapahdu ilman musiikkia. Tämän näkee helposti, jos kuvittelee, miltä kohtaus vaikuttaisi kokonaan ilman ääntä. Tekstit kohtausten välillä toimivat katsojan ohjenuorana. Katsoja tietää etukäteen mitä odottaa.
Huumori syntyy päähenkilön kommelluksista, jotka alkavat silminnähden tahattomasti. Onnettomat yhteensattumat johtavat konfliktiin järjestysvallan kanssa. Kulkuri ei ole rikollinen. Hän vain sattuu tekemään vääriä asioita väärissä paikoissa. Keskipisteenä on aina sama hahmo. Nykyajassa muut näyttelijä-suoritukset ovat vähemmän merkityksellisiä. Kulkuri haluaisi kiihkeästi löytää elämälleen tarkoituksen. Hän etsii sitä ensin erilaisista työpaikoista, mutta löytää sen todella vasta rakkaudesta. Tarinan keskiössä on ikivanha kahden köyhän irtolaisen välinen rakkaustarina. Kulkurilla ei ole perhettä ja hän on siten vapaa velvollisuuksista. Nykyajan hahmot ovat suoria ja vilpittömiä eikä katsojalla ole vaikeuksia arvata, mitä he ajattelevat. Chaplinin elokuvat karttavat moniselitteisyyttä. Yksinkertainen juonikuvio vetoaa kaikenikäisiin.
Kun kohtalo saa kulkurin ja orvon tytön tiet risteämään ja hänen elämänsä muuttuu täydellisesti. Heillä on yhteinen unelma kodista ja paremmasta elämästä. Chaplinin komediat ovat aina valoisia ja toivoa täynnä, vaikka siinä on myös ahdistavia kohtauksia, ja päähenkilö joutuu välillä mahdottomiin tilanteisiin. Elokuva ei hetkeksikään kadota tuota toivonpilkahdusta ja johtolankaansa ensikohtauksesta lähtien. Välillä Chaplinin huumori on todella mustaa ja tapahtumien kulku muuttuu huvittavasta järkyttäväksi
Nykyaika sijoittuu 1930-luvun laman jälkeiseen Yhdysvaltoihin. Katsojat ihastuivat elokuvaan, koska se tarjosi toivonpilkahduksen yhteiskunnallisesti kurjana, sotaa enteilevänä aikana. Nykyaika on täynnä elämäniloa, joka kumpuaa vaatimattomuudesta ja pienistä asioista.
Tarinan lopussa päähenkilöt suuntaavat auringonlaskuun. Heidän kohtalonsa jää avoimeksi. He ovat edelleen vailla kattoa päänsä päälle, mutta he tyytyväisiä osaansa. Yksinäisen kulkurin tarina päättyy katsojaa miellyttävällä tavalla.
Tehdas on pelottava paikka. Suuret koneistot pyörittävät rattaita tuotantolinjoja ja liukuhihnoja. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä tapahtuu. Jokainen työntekijä tekee osansa liukuhihnan äärellä ja loppupäästä tupsahtaa valmis tuote. Automaatiolla pyritään vähentämään inhimillisen työpanoksen tarvetta. Nykyajassa juuri inhimillinen virhe aiheuttaa kaaoksen ja epäonnistumisen. Idea koneesta, joka toimii vain nappia painamalla, juontaa juurensa siitä, kun ensimmäinen tuotantolinja lähti pyörimään ensimmäisessä tehtaassa. Elokuva parodioi ihmisten tarvetta luoda keksintöjä, joiden on tarkoitus parantaa maailmaa, mutta jotka epäonnistuvat siinä pahemman kerran.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: Modern Times
- Ohjaaja: Charlie Chaplin
- Käsikirjoitus: Charlie Chaplin
- Julkaisuvuosi: 1936
- Genre: seikkailu, draama
- Palkinnot: —
- Näyttelijät: Charlie Chaplin, Paulette Goddard, Henry Bergman, Al Ernest Garcia, Chester Conklin