Valikko Sulje

Shawshank redemption

Frank Darabontin vankiladraama keräsi 7 Oscar ehdokkuutta vuonna 1995 häviten parhaimman elokuvan tittelin Forrest Gumpille. Elokuva oli suunnitteilla jo vuonna 1987, mutta löysi tiensä käsikirjoittajan pöydältä tuotantoon vasta vuonna 1993. Shawshank Redemptionin 25 miljoonan dollarin budjetti maksoi itsensä kaksinkertaisesti takaisin. Elokuvan juoni nojaa hyvin pitkälti kahden näyttelijän, Tim Robbinsin ja Morgan Freemanin, panokseen. Elokuvan sivuosissa nähdään mm. Bob Gunton, William Sadler, Clancy Brown ja Gil Bellows.

Tapaamme päähenkilömme Andy Dufrasnen (Tim Robbins) revolverilla aseistautuneena läheltä murhan tapahtuma-paikkaa. Mitä hän aikoo aseella tehdä ei ole selvää, eikä sitä koskaan kerrotakaan elokuvan aikana. Andy joutuu oikeuden eteen epäiltynä vaimonsa murhasta. Riita vaimon kanssa oli päättynyt hämärissä olosuhteissa. Tapahtumalla ei ollut todistajia, vain muutamia kuulopuheita. Oman kertomansa mukaan vaimo oli paennut asunnosta toisen miehen luo ja Andy oli seurannut tapahtumapaikalle. Mutta käyttikö hän asetta tappamiseen, vai oliko kyseessä onneton yhteensattuma. Todisteiden katsotaan riittävän Andyn tuomitsemiseen ja hän saa elinkautisen vankeusrangaistuksen.

Ellis Boyd ”Red” Redding (Morgan Freeman) on lautakunnan edessä ties kuinka monetta kertaa toivomassa vapautusta. 20 vuotta lusittuaan hän kokee ansainneensa armahduksen. Hän vakuuttaa, ettei ole enää vaaraksi yhteiskunnalle. Anomus hylätään. Red on tämän tarinan kertojanääni, toinen päähenkilöistä ja kunnioitettu ja arvostettu vanki. Sitten näemme Shawshankin vankilan muurien sisäpuolelle. Paikka näyttää vanhalta tarkasti vartioidulta linnoitukselta. Vuosi on 1947, kun Andy Dufrasne saapuu Shawshankiin.

Vankilan kuljetusauto lipuu Shawshankin sisäpihalle suosiotaan osoittavan yleisön ohi. Andy näyttää hämmentyneeltä joutuessaan tällaiseen paikkaan. Vangit lyövät vetoa siitä, kuka tulokkaista romahtaa ensimmäisenä. Vankilanjohtaja Norton (Bob Gunton) ja ylivartija Hadley (Clancy Brown) saapuvat vastaanottamaan vankeja. Norton esiintyy Jumalaa pelkääväisenä miehenä ja korostaa, että vangit ovat nyt hänen omaisuuttaan. Heidät viedään selleihinsä, joissa he tulevat viettämään loppuelämänsä. Kun joku sitten murtuu, sääliä ei tunnetta vankien ja vartijoiden taholta. Ylivartija Hadley pieksee erään vangin sairaalakuntoon varoittavaksi esimerkiksi muille.

Andy salaa pakokauhunsa hyvin vankeutensa ensipäivistä lähtien. Ruokalassa Andy tutustuu vankilan käytöstapoihin. Puheet ovat irstaita ja kaksimielisiä eikä homoseksuaalisuutta peitellä. Huhupuheet tuntuvat kiertävän nopeasti, ja jokaisen vangin taustat tulevat yleiseen tietoon.  Andy pysyttelee erossa muista vangeista, kunnes uskaltaa lähestyä Rediä. Heidän välilleen syttyy luottamus. Andy pyytää Rediä toimittamaan pimeästi hänelle kivivasaran sanoen keräävänsä kiviä. Yllättäen Red lupaa hänelle sellaisen. Andy vaikuttaa hyväkäytöksiseltä ja hiljaiselta mieheltä, eikä näytä kantavan huolta mistään.

Andy pannaan muiden vankien mukana fyysiseen työhön vankilan pesulaan. Andy tutustuu Brooks nimiseen vanhukseen, joka hoitaa kirjastoa. Pian raiskaajat ja murhamiehet käyvät käsiksi Andyyn Bogs nimisen vangin johdolla. Kaksi vuotta myöhemmin, vangit päästetään ulkotöihin tervaamaan kattoa pientä palkkiota vastaan. Hadley puhuu rahaongelmistaan vankien kuullen ja kiroaa verottajaa. Andy tuntee pankkilain pykälät, ja sanoo pystyvänsä järjestämään Hadleylle 35 000 dollaria verottomasti. Andy tarjoutuu hoitamaan Hadley tarvitsemat asiakirjat. Andy on ottanut ensimmäisen askeleen kohti luottamusta.

Päivät kuluvat lautapelejä pelatessa. Red hankkii heille shakkilaudan ja Andy lupaa veistää nappulat omin käsin. Joskus vangit pääsevät elokuviin, jossa esitetään vain tietynlaista sisältöä. Samaa elokuvaa katsotaan useita kertoja. Erään esityksen jälkeen Andy pyytää Rediltä Rita Heyworthin julisteen, jonka sitten ripustaa sellinsä seinälle. Eräänä päivänä pahoinpitelijät menevät liian pitkälle ja melkein tappavat Andyn. Bogs istuu eristyksessä viikon, minkä jälkeen Hadley ja muuta vartijat hakkaavat hänet henkihieveriin.

Andy selviää yllätystarkastuksista, joita selleihin ajoittain tehdään. Johtaja Nortonille Andy kertoo lukevansa Raamattua ja oppineensa siitä paljon. Tämä vetoaa johtajaan, joka on alkanut pitää Andya silmällä. Raamatussa on hänen mukaansa avain pelastukseen. Andy saa työtä vankilan kirjastosta vanhan Brooksin apulaisena. Pian Andyn kirjanpitotaitoja halutaan käyttää enemmänkin hyväksi ja hän saa vartijoista uusia asiakkaita. Andy järjestelee nyt kaikkien asioita pientä palkkiota vastaan. Norton tuntuu nyt luottavan Andyyn ja tämän kykyihin. Kun työtehtävät paisuvat muutkin vangit päästetään auttamaan.

Brooksia ollaan vapauttamassa vastoin hänen omaa tahtoaan. Hänen tiedetään olevan niin laitostunut 50 vuoden jälkeen, ettei tule selviämään ulkomaailmassa. Brooksin ensimmäiset päivät vapaudessa kuvataan säälinsekaisin tuntein. Hänellä ei ole enää osaa yhteiskunnassa. Edes turvallinen asunto ei vähennä hänen pelkojaan. Brooksin matkaa seurataan jonkin aikaa, kunnes hän hirttää itsensä asuntonsa kattoon.

Andy saa nyt osavaltiota rahallista ja aineellista avustusta kirjastonsa ylläpitämiseen. Hänelle toimitetaan kirjoja, vinyylilevyjä ja sarjakuvia, jopa maailmankirjallisuuden klassikoita. Vuonna 1959 osavaltion senaatti päättää 500 euron vuotuisesta apurahasta. Kirjasto saa uudet tilat ja Andyn panoksen avulla toiminta kukoistaa. 30 vuoden jälkeen Red kutsutaan tapaamaan lautakuntaa, jolla on valta päättää hänen tulevaisuudestaan. Kaikki sujuu saman kaavan mukaan ja jälleen kerran anomus hylätään.

Nortonin taskuihin virtaa pimeästi suuria summia rahaa, jonka hän pitää visusti verottajalta piilossa. Andy pitää kirjaa jokaisesta pimitetystä summasta ja Norton luottaa häneen täydellisesti. Andy kertoo Nortonin petoksesta ystävälleen Redille. Andy on kovaa vauhtia tekemässä Nortonista miljonääriä. Red uskoo Nortonin lopulta jäävän kiinni ja joutuvan itse lusimaan. Andy on kuitenkin varmistanut taustansa, ja varmistanut, että jäljet johtavat muualle. Hän on jopa kehittänyt kuvitteellisen Stevenson nimisen yhtiömiehen, jolla on täydelliset henkilötiedot.

Tommy Williams (Gil Bellows) saapuu Shawshankiin vuonna 1965 muutaman pikkurikoksen takia. Hänestä tulee avoimen persoonansa ansiosta vankien suosikki. Tommy haluaa suorittaa lukion päättötodistuksen ja saa siihen avustusta Andyltä. Andysta tulee Tommylle hyvä ystävä ja opettaja. Tommy reputtaa kokeessa, ainakin niin hän aluksi luulee. Tommy kertoo omasta menneisyydestään ja sanoo tavanneensa väkivaltaisen Elmo Blatch nimisen miehen. Tommy kertoo, että tämä vanki oli kerskaillut tehneensä samankaltaisen rikoksen kuin Andy. Andy toistaa tarinan Nortonille, mutta Norton ei lämpene ajatukselle uudesta oikeudenkäynnistä. Hän erehtyy solvaamaan johtajaa ja joutuu kuukaudeksi eristysselliin. Tommyn koe hyväksytään ja myös Andylle kerrotaan tästä. Eräänä yönä Norton hoitaa Tommyn päiviltä, sillä hän pelkää Andyn tapauksesta puhkeavaa skandaalia.

Tommyn kuoltua Andy päättää toteuttaa suunnitelmansa. Hän on todellakin kaivanut 20 vuoden ajan pakotunnelia ja peittänyt kaivantonsa Rita Heyworthin julisteen taakse. Raamattu, johon Norton uskoi Andyn kiintyneen, toimi piilopaikkana kivivasaralle. Ennen pakoaan Andy varastaa johtajan kirjanpidon, ottaa mukaansa tarvittavat vaatteet ja muun rekvisiitan. Andy puristautuu tunneliin ja edelleen viemäriin. 500 sadan metrin päästä hän on vapaudessa. Andy vierailee useissa pankeissa ja nostaa Stevensonin salanimellä 370000 dollaria Nortonin rahoja. Samalla hän postittaa Nortonin kirjanpidon paikalliselle lehdelle, joka julkaisee pian tiedot.

Kun viranomaiset tulevat hakemaan Nortonia, hän tekee oman ratkaisunsa ja ampuu kuulan kalloonsa. Ylivartija Hadley pidätetään Tommyn murhasta. Red saa vihjeen Andyn olinpaikasta. Elokuvan jälkinäytöksessä kuvataan kuinka Red tapaa jälleen ystävänsä. Red on jo melkein luopunut toivosta, kun lautakunta viimein yllättäen hyväksyy hänen anomuksensa. Red kävelee ulos vankilan portista ja pääsee ehdonalaiseen, mutta ei viihdy rehellisessä työssä samoin kuin Brooks peloissaan avarassa maailmassa. Hän päättää seurailla Andyn jalanjälkiä. Jälkeensä jättämien vihjeiden avulla Red löytää ystävänsä Mexicosta Tyynen valtameren rannalta.

Shawshank redemption on mukaansa tempaava vankilaelämän kuvaus höystettynä dramaattisella selviytymistarinalla ja hyvillä näyttelijöillä. Elokuvan keskiössä eivät ole itse rikolliset ja rikokset – murhat ja raiskaukset, näpistelyt ja ilkivallanteot – mistä heidät on tuomittu. Sen sijaan elokuva haluaa kertoa tuntemattoman tarinan siitä, kuinka rikoksentekijöitä ennen kohdeltiin. Tässä mielessä Shawshank on osuva oman aikakautensa kuvaus. 

Hämärissä olosuhteissa tapahtuneesta rikoksesta alkaa puolen elämän mittainen painajainen vankilan muurien sisäpuolella. Shawshank Redemption on hyvin elämänmyönteinen elokuva, jonka käsikirjoitus poikkeaa Stephen Kingin muista töistä ainakin siinä, että siitä puuttuu yliluonnollinen elementti.

Andy ei alistu kohtaloonsa, vaan alkaa määrätietoisesti rakentamaan luottamussuhdetta vankilanjohtajaan mielessään vain yksi ainoa päämäärä: PAKO. Elokuvan punaisena lankana toimii Andyn taistelu omien oikeuksiensa puolesta, mikä on kuin pitkä matka pimeydestä takaisin valoon. Andy hurmaa hyvällä käytöksellään ja salaa tarkasti todelliset tunteensa. Shawshankin vangeille tarjotaan mahdollisuutta tulla uskoon tai sivistää itseään. Juuri tätä Andy käyttää nerokkaasti hyväkseen. Jokin sisäinen liekki ja tietoisuus omasta osattomuudestaan tapahtuneeseen rikokseen ajaa häntä eteenpäin. Toisinaan vankilan kaltaisista yhteisöistä nousee valonkantajia, joiden elämänhalua vastoinkäymiset eivät pysty tukahduttamaan.

Kun pakosuunnitelma paljastuu, pidin sitä ensin hyvin mielikuvituksellisena tekona, jonka onnistuminen tuntuu jälkeenpäin aidosti mahdottomalta. Loppuratkaisun ennakoiminen on juonen suoraviivaisuudesta huolimatta vaikeaa. Romantisoitu tarina kaipaa tällaista loppua, tällaisesta aiheesta saavat kaikki seikkailukertomukset alkunsa. Toisella katselukerralla, kun loppuratkaisu on jo tiedossa, minun huomioni kiinnittyi inhimilliseen kärsimykseen, jonka vankilan muurit kätkevät sisälleen. Elokuvan filosofian mukaan kaikki vangit ovat yhtälailla syyttömiä kohteluunsa. Ihminen on itse rikoksensa uhri – eikä kukaan halua tällaista kohtaloa itselleen. 

Shawshankissa kaikki vangit ovat tasavertaisessa asemassa, mutta hierarkiassa on mahdollista nousta. Redin oikeamielinen hahmo on eräänlainen johtajatyyppi, muiden vankien silmissä lähes legendaarinen hahmo, mutta yhtälailla syytön tai syyllinen kuin kaikki muutkin. Morgan Freemanin pehmeä karhea kertojanääni kuljettaa tarinaa eteenpäin. Andyn introverttiin olemukseen kätkeytyy aimo annos päättäväisyyttä, eikä hän anna kohdella itseään miten tahansa.   

Shawshank Redemption on yhtälailla Redin selviytymistarina, kuin se on Andyn. Katsoja toivoo kiihkeästi onnellista loppua tuolle vanhalle veteraanille. Redin armonanomus vetoaa viranomaisiin vasta sitten, kun hän näyttää, ettei asialla ole enää väliä. Epäoikeudenmukaisuus koskettaa tässä elokuvassa syvälle. Redin oma elämäntarina ja tässä elokuvassa pimentoon, vaikka selviääkin, että hänet on tuomittu murhasta. Redin ja Andyn välille kasvaa erikoislaatuinen ystävyys, joka kestää pitkät vankilavuodet ja vielä elämän sen jälkeen.

Vuosien saatossa vankilasta tulee sielulle turvapaikka. 50-vuoden jälkeen maailma on muuttunut niin paljon, että vangeista on tullut ulkopuolisia ja kykenemättömiä itsenäiseen elämään. Pääsy vankilasta on kuin saapuminen kotiin, jonka huomaa muuttuneen tunnistamattomaksi. Vankilan tiukkaan aikataulutettu elämä vaihtuu valinnanvapauteen. Mutta ihmisellä ei ole enää perustaa, mille rakentaa elämänsä.  Vapauden riisto vie vangeilta inhimillisen perusoikeuden, nimittäin toivon ja uskon tulevaan.   

Shawshank redemption on tutkielma vallasta ja sen väärinkäytöstä, joka on kantavana teemana monissa muissakin Stephen Kingin tarinoissa. Shawshankin vankilan asukkaat saavat kokea sadistisen mielivallan, jonka alkulähde on korruptoituneessa vankilanjohtajassa. Elokuvan hirviömäisin persoona on tuo vankilanjohtaja, joka tarjoaa vangeille pelastusta Raamatun muodossa, mutta joka sallii vartijoidensa rikollisuutta lähentelevän toiminnan. Tuo samainen Raamattu koituu loppupeleissä hänen kohtalokseen. Järjestyksenpidon muotoon naamioituna, väkivalta tekee vankilan oloista helvettiä. Andy huomaa nopeasti, että nöyryys ja hiljaisuus vievät pidemmälle ja omaksuu toisenlaisen lähestymistavan.

Kun Andy Dufrasne tulee ulos viemäristä ja kurottaa kätensä kohti vapautta, katsoja kokee saman sykähdyttävän riemun tunteen. Nyt edessäpäin on uusi tie. Andy on lavastanut itselleen uuden elämän ja kostanut samalla kärsimänsä vääryyden. Tähän vapaudentunteeseen kiteytyy elokuvan sanoma. Väärinkohdeltu ihminen saa viimein vapautuksen menneisyydestään, joka on seurannut häntä kuin varjo 20 vuoden ajan.

Tämä elokuva pakenee säntillistä katsojaa, joka yrittää löytää siitä syvempää merkitystä. Ehkä sellaista ei ole. Se on vain upeasti kerrottu tarina, joka kestää useamman katselukerran. Siitä on hankala löytää heikkoa kohtaa. Stephen Kingin romaaniin perustuva käsikirjoitus sisältää dramaattisia tapahtumia ja koskettavaa pohdiskelua ja dialogia. Tim Robbinsin ja Morgan Freemanin näyttelijäntyö puhaltaa saumattomasti yhteen hiileen. Visuaalinen ilme ja aikakauden syvällinen tuntemus tekevät tästä elokuvasta klassikon ja vankilapakoelokuvien ehdottoman ykkösen.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Shawshank redemption
  • Ohjaaja: Frank Darabont
  • Käsikirjoitus: Stephen King, Frank Darapont
  • Julkaisuvuosi: 1994
  • Genre: draama, seikkailu
  • Palkinnot: —
  • Näyttelijät: Tim Robbins, Morgan Freeman, Bob Gunton, William Sadler, Clancy Brown, Gil Bellows
 
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *