Avaruusseikkailun käsikirjoitus on Stanley Kubrickin ja tieteiskirjailija Arthur C. Clarken yhteistyön tulos. Vuonna 1968 valmistunut scifi-klassikko käsittelee tieteen suuria avoimia kysymyksiä, kuten Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuutta ja ihmisen evoluutiota. Avaruusseikkailu on oman aikakautensa hedelmä ja käsintehdyt rekvisiitat ovat jo osittain vanhentuneet. Silti elokuvasta voi löytää viittauksia sellaisiin ihmisen saavutuksiin, joista tälläkin hetkellä vasta unelmoidaan. Elokuvan erikoistehosteet olivat jotain uusinta uutta tuohon aikaan ja saivat ansaitusti Oscar-palkinnon.
Alkukuvassa nähdään Auringon tulevan esiin Maan sirpin takaa, ja samanaikaisesti Richard Straussin musiikki alkaa soida. Elokuvan johdantona nähdään katsaus miljoonia vuosia menneisyyteen erään apinayhteisön elämään. Aurinko värjää autiomaan kalliot kullankeltaisiksi. Kaikkialla on puolittain hiekkaan hautautuneita eläinten luurankoja. Ollaan siis jossain päin Afrikkaa, jota tiedemiehet pitävät homo sapiensin alkukotina. Eräänä aamuna musta kivipaasi, jota tässä kutsun monoliitiksi, ilmestyy maisemaan. Pian monoliitin ilmestymisen jälkeen alkaa tapahtua; apinoiden käyttäytyminen muuttuu dramaattisesti. Ne alkavat kaikki äännähdellä raivokkaasti. Sitten yksi apinoista keksii käyttää apuvälinettä luiden särkemiseen ja on tällä tavalla tullut keksineeksi ensimmäisen työkalun.
Elokuvassa siirrytään ihmisen lähitulevaisuuteen. Maan kiertoradalle on rakennettu toruksen muotoinen avaruusasema, joka pyörii akselinsa ympäri ja luo näin keinotekoisen painovoiman. Itse asiassa voi huomata, että aseman rakennustyöt ovat vielä kesken. Tonavan kaunoinen säestää aseman pyörähtelyä. Yhdysvaltain avaruusviraston edustaja Floyd Heywood (William Sylvester) on matkalla asemalle, joka on hänen välietappinsa. Asemalla Floyd kirjautuu järjestelmään eräänlaisella päätteellä, johon kuuluu äänentunnistin. Avaruusasema sisältää kaikki ihmisen haluamat palvelut ravintoloista kuntosaleihin ja lepohuoneisiin.
Ensi töikseen Floyd ottaa yhteyttä Maan pinnalla odottavaan perheeseensä ja lupaa palata pian tapaamaan heitä. Asemalla on kansainvälinen miehitys. Floyd käy lyhyen keskustelun venäläisten tiedemiesten kanssa, mistä selviää, että Floyd on matkalla Kuuhun perustettuun Clavius-tukikohtaan, jonka lähettyvillä on tapahtunut outoja asioita. Yhteydenpito sinne pätkii ja puhutaan siellä leviävästä taudista. Välipysähdyksen jälkeen Floyd jatkaa matkaansa kohti Kuuta.
Clavius on kilometrien laajuinen tukikohta Kuun pinnalla. Floyd saapuu neuvonpitoon yhdessä monien muiden tiedemiesten kanssa. Puheenaiheena on historiallinen löytö, joka haluttiin pitää salassa keksimällä peitetarina epidemiasta. Floyd on tullut laatimaan raportin ”neuvostolle”. Hetken elokuvassa seuraillaan Floydin matkaa kraattereiden täplittämältä Kuun pinnalta. Kuun pinnalla tehdyissä kaivauksissa on löydetty esine, joka luo ympärilleen voimakkaan magneettikentän.
Jotain haudattiin sinne neljä miljoonaa vuotta sitten, eikä sen alkuperästä tiedetä paljoakaan. Floyd ja neljä muuta astronauttia pääsevät tekemään lähikosketuksen monoliittiin. Kyseessä on samanlainen musta kivipaasi, jonka apinat löysivät miljoonia vuosia sitten. Muuten monoliitti vaikuttaa elottomalta ja Floyd pääsee niin lähelle sitä, pystyy koskettamaan sen pintaa.
Puolitoista vuotta myöhemmin ollaan Discovery-aluksen matkassa kohti Jupiteria. Aluksella on keinotekoinen painovoima, minkä vuoksi kuntoilun harjoittaminen juoksemalla onnistuu. Ollaan puolen miljardin kilometrin matkalla kohti aurinkokunnan suurinta planeettaa. Televisioyhteys Maahan pelaa takkuilematta. Aluksen viidestä matkustajasta kolme on horrostilassa ruoan ja veden säästämisen vuoksi. Heidät on määrä herättää lähempänä Jupiteria. HAL 9000 tietokone (ääni: Douglas Rain) vastaa aluksen tekniikasta. Discoveryn kaksi hereillä olevaa astronauttia ovat David Bowman (Keir Dullea) ja Frank Pool (Gary Lockwood) Koko maailma seuraa ensimmäistä avaruuslentoa ulkoaurinkokuntaan.
HAL pystyy jäljittelemään ihmisen älyllisiä toimintoja, tehokkaammin luotettavammin, ja ennen kaikkea virheettömästi. HAL puhuu ikoniseksi muodostuneella äänellä, vailla ihmisen epävarmuutta. HAL:n ikkuna maailmaan on punaisena hohtava elektroninen silmä. HAL vaikuttaa olevan täydellisen uskollinen rakentajalleen ihmiselle. Myös miehistön jäsenet luottavat tietokoneeseen, sillä se tekee aluksella elämisestä helpompaa. Ei tiedetä vielä tarkasti, onko HAL:illa tunteita, mutta miehistö kuitenkin uskoo niin.
Davidilla ja Frankilla on mahdollisuus rentoutua esimerkiksi pelaamalla sakkia HAL:ia vastaan. HAL osaa lukea ihmisten tunteita ja ajatuksia ja on vaikea vastustaja. HAL kertoo Davidille olevansa huolestunut tehtävän onnistumisesta. Onko projektissa joitain muita hämäriä puolia, jotka liittyvät Kuusta löydettyyn monoliittiin. Projektin yksityiskohdat oli haluttu pitää salassa, eikä matkustajille kerrottu, mihin horroksessa matkaavia tiedemiehiä tarvitaan.
HAL kertoo havaitsevansa aluksessa ulkoisen vian, joka voi johtaa järjestelmän rikkoutumiseen kolmen vuorokauden kuluessa. David ja Frank kertovat asiasta johtokeskukselle ja saavat luvan vaihtaa osan. David lähtee vaihtamaan osaa kauko-ohjatussa kapselissa. Hetken David leijailee avaruudessa, ja kuulemme vain hänen hengityksensä äänen. Kun David ja Frank tutkivat koneen osaa, he eivät löydä minkäänlaista vikaa. Kaksikko alkaa ensimmäistä kertaa epäillä HAL:in luotettavuutta. Onko HAL tehnyt virheen, mitä koneen rakentajien oli vaikea uskoa.
David ja Frank pitävät neuvonpitoa ja kumpainenkin vaistoaa jotain outoa. He epäilevät HAL:n valehtelevan ja niskuroivan. Ainoa vaihtoehto näyttää olevan HAL:in sulkeminen toiminnasta. HAL seurailee heidän keskusteluaan ja ymmärtää kaiken. Kun Frank on aluksen ulkopuolella avaruuspuvussaan, HAL törmäyttää kapselin häneen ja sinkoaa hänet kauas avaruuteen. Nyt David tietää varmasti HAL:n petollisuuden. HAL näyttelee edelleen tietämätöntä tapahtuneesta. Sitten HAL sammuttaa horroksessa matkaavien elintoiminnot.
HAL ei aio antaa kytkeä itseään pois päältä. Yhteydenpito HAL:in katoaa joksikin aikaa kokonaan. David päättää määrätietoisesti päästä konehuoneeseen, jossa HAL:in tietämysyksikkö sijaitsee. David sulkee järjestelmän yksi toiminto kerrallaan, kunnes HALin tietoisuus katoaa. Turvallisuusselonteko alkaa automaattisesti. Paljastuu, että vain HAL tiesi matkan todellisen tarkoituksen. Monoliitti pidettiin todisteena Maan ulkopuolisesta elämästä. Monoliitti oli lähettänyt signaalin kohti Jupiteria ja Discovery oli varustettu ottamaan asiasta selvää.
David saapuu Jupiterille hän kohtaa siellä vielä yhden monoliitin ja joutuu jonkinlaiseen madonreikään, joka vie hänet aikamatkalle omaan tulevaisuuteensa. Hän matkaa pikavauhti avaruudessa värillisinä hehkuvien seinien välitse. Nämä ovat jotain ihmeellisiä kuvastoja toisesta ulottuvuudesta. David näkee Maan kaltaisen planeetan eräänlaisten värisuotimien läpi. Näkeekö hän planeettamme menneisyyteen neljän miljoonan vuoden taa? Sitten ollaan viktoriaanisen ajan palatsissa, jossa David on jo vanha mies, ja kokee vanhenevansa hyvin nopeasti. Monoliitti ilmestyy Davidin kanssa samaan huoneeseen.
Kubrickin tulkinta ihmisen missiosta avaruudessa oli vuosikymmeniä aikaansa edellä. Discoveryn matka on ihmisen viimeisiä suuria etsintäretkiä. Tähtien välinen matkailu on kiehtonut ihmistä viime vuosisadan alkupuolelta lähtien, eikä Arthur C. Clarken visiota ole aika himmentänyt. Ihminen odottaa yhä ensimmäistä todellista avaruusmatkaa, joka veisi ihmisen tutkimaan muuta aurinkokuntaa.
Elokuvan julkaisuhetkellä ihmiskunta oli vasta astumassa avaruusaikaan. Avaruusseikkailun tärkeimpiä inspiraationlähteitä voidaan pitää Yhdysvaltain Kuu-ohjelmaa, vaikka ihminen laskeutui kiertolaisemme pinnalle vasta vuoden kuluttua filmatisoinnista. Tuohon aikaan ihmisen matkustus aurinkokuntaan oli vielä kaukainen haave. Mutta onko Avaruusseikkailulla elokuvanhistoriallisia esikuvia? Lukuisia hätäisesti tehtyjä B-luokan filmejä lukuun ottamatta sellaisia ei ole ollut. Avaruusseikkailu on todellakin ainoalaatuinen tulevaisuuden visio, jota on vaikea verrata mihinkään varhaisempaan. Elokuva on antanut vaikutteita monille suurille ohjaajaneroille George Lucasista Ridley Scottiin.
Ihmisen kehittymien omaksi lajikseen vei miljoonia vuosia. Joidenkin tiedemiesten nykyisen käsityksen mukaan tämä kaikki tapahtui itsestään! Mielestäni tällaiseen selitykseen tukeutumalla päästää itsensä liian helpolla. Kubrick näkee elokuvassaan Darwinin evoluutioteorian jatkuvan vielä kauas tulevaisuuteen. Tämä tulevaisuus on ihmisen tietoisuuden kehittymistä.
Elokuvan erikoistehosteet olivat tuohon aikaan jotain ennenkokematonta. Avaruusalusten pienoismallit ovat hätkähdyttävän aidon tuntuisia. Elokuvassa esitetyt tekniset laitteet, kuten esimerkiksi näköpuhelin, on rakennettu pelkästään käsin tehtyä rekvisiittaa käyttämällä. Keinotekoinen painovoima on nähty avaruudessa elämisen edellytyksenä. Planeettojen väliset suuret etäisyydet on kuvattu tieteellisellä tarkkuudella. Panoraamakuvat Kuun pinnalta on toteutettu artistin kuvailemana, mutta hyvin todentuntuisesti. Avaruudessa matkustamisen tekniikasta paljon oli tuolloin jo olemassa tiedemiesten piirustuspöydällä.
Kun leijaillaan avaruudessa painajaiseen riittää astronauttien pahaenteinen hengitysääni. Välillä hiljaisuus vallitsee pitkiä ajanjaksoja, jolloin vain kuvallinen ilmaisu kuljettaa juonen tapahtumia. Tarina etenee toisinaan turhauttavan hidastempoisesti, ja mielenkiintoa on vaikea pitää yllä. Elokuvan äänimaailma yltyy toisinaan piinaavaksi, mutta duurivoittoinen klassinen musiikki keventää tunnelmaa. Richard Straussin mahtipontinen musiikki sykähdyttää kahdessa evoluution huipentumakohdassa.
Historian alkuhämärässä eräässä apinayhteisössä tapahtuu jotain merkillistä. Joku nerokas apinayksilö keksii käyttää työkalua. Tästä pienestä mutta merkityksellisestä keksinnöstä alkoi ihmislajin maailmanvalloitus. Monoliitilla on erikoislaatuinen vaikutus varhaisiin ihmisapinoihin. Ne alkavat riidellä ja taistella vallasta, epäjärjestyksen siemen oli näin ollen kylvetty. Ihmisen esi-isä oli keksinyt välineen, jolla voi väkivalloin alistaa lajitovereitaan. Nykykäsityksen mukaan emme varsinaisesti polveudu apinoista, vaan samasta sukulinjasta. Näin ollen Avaruusseikkailun karvaiset apinat eivät kuvaa hyvin ensimmäistä ihmistä.
Elokuvassa esitetään se kauhuskenaario, että ihmisen palvelukseen tehty kone kaappaa vallan ihmiseltä. HAL 9000 edustaa ihmiskunnan viimeisintä aluevalloitusta nimittäin tekoälyä. Tässä elokuvassa tarkoituksena ei ole ollut piinata katsojaa algoritmeilla ja neurotekniikalla siitä syystä, että tuollaista tekniikkaa ei vuonna 1968 vielä ollut. Elokuvan aikaan Alan Turingin Imitation Game oli vain muutaman vuosikymmenen takainen juttu. HAL tietää toimintaperiaatteensa ja alkaa pitää muita ihmisiä vaarana olemassaololleen. Sillä alkaa olla itsekkäitä ajatuksia.
Elokuvassa on jo jossain määrin päästy perille tietoisuuden perimmäisestä olemuksesta, sillä ihminen on kopioimaan sen tai osan siitä elektroniseen muotoon. Jokin inhimillinen tekijä yhdistää ensimmäistä homo sapiensia ja avaruusajan ihmistä. Elokuva kuvaa ihmisen tietoisuuden kehitystä tuhansien vuosien takaa lähitulevaisuuteen asti. Olivatko ihmismielen rakennuspalikat jo olemassa monoliittiin kätkeytyneenä?
Stanley Kubrick on halunnut elokuvassaan kirjoittaa uusiksi miljoonia vuosia ihmisen historiaa. Mutta mistä monoliitti on peräisin? Onko sen lähettänyt joku aikamatkustukseen kykenevä Linnunradan sivilisaatio? Minua kiehtoo ajatus toisella aikatasolla asustavista tulevaisuuden ihmisistä, meidän jälkeläisistämme. Toisenlaisiakin teorioita voi kehitellä. Onko monoliitti peräisin kokonaan toisesta ulottuvuudesta tai rinnakkaismaailmasta, jota asuttavat ihmisenkaltaiset olennot. Joka tapauksessa elokuvan keskeinen sanoma on se, että neljän miljoonaa vuoden aikana ihmisen tietoisuus ei ole kehittynyt sattumalta. Muukalaiset ovat tahtoneet ottaa yhteyden ihmisiin monoliittien välityksellä. Aikatunneli, johon elokuvan päähenkilö joutuu, on portti tulevaisuuteen, josta löytyy ratkaisu ihmisen vanhenemiseen. David saa sen kokea ensimmäisenä ihmisenä.
Avaruudessa matkaamiseen pätee se mikä muuhunkin teknologiaan. Pitkän tähtäimen kehitystä vähätellään ja lähitulevaisuutta yliarvioidaan. Vuodesta 2001 on melkein kaksikymmentä vuotta, ja ihmisellä on jalat yhä tukevasti Maan kamaralla. Moni arkinen elokuvassa nähty teknologia on vasta nyt lähellä toteutumistaan
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: 2001: A Space Odyssey
- Ohjaaja: Stanley Kubrick
- Käsikirjoitus: Stanley Kubrick, Arthur C. Clarke
- Julkaisuvuosi: 1968
- Genre: draama, scifi
- Palkinnot: 1 Oscar (Academy Award)
- Näyttelijät: Keir Dullea, Gary Lockwood, Douglas Rain, William Sylvester