Valikko Sulje

Schindlerin lista

Tämä Steven Spielbergin ohjaama elokuva kertoo teollisuuspohatta Oskar Schindlerin tarinan Toisen maailmansodan ajalta.  Schindlerin lista on voimakassävyinen kuvaus ajasta, jolloin valtataistelu ja vinoutuneen ideologian toteuttaminen johtivat miljoonien viattomien ihmisten kuolemaan. John Williamsin säveltämä surumielinen teemakappale on jäänyt minulle päällimmäisenä mieleen. Elokuvassa päähenkilöitä esittävät Liam Neeson, Ben Kingsley ja Ralph Fiennes. Heidän lisäkseen Schindlerin listassa kymmenet sivunäyttelijät antoivat kasvonsa holokaustin uhreille ja siitä selviytyneille.

Elokuva alkaa symbolisesti katkelmalla juutalaisesta seremoniasta. Tyhjässä pöydässä palaa kaksi kynttilää, joiden merkitystä en osaa arvailla. Eletään vuotta 1939, jolloin Saksan invaasiosta Puolaan oli kulunut vain vähän aikaa. Tapahtumapaikkana on Krakova, jonne oli tuohon aikaan siirretty paljon juutalaisia. Rautatiet oli valjastettu juutalaisten kuljetuksiin muualta päin laajentunutta Saksan valtakuntaa.

Tapaamme elokuvan päähenkilön Oskar Schindlerin (Liam Neeson) illanistujaisista ravintolassa, joka on natsiupseereiden suosiossa. Aina moitteettomasti pukeutuva Schindler kantaa rintapielessään natsipuolueen merkkiä. Hän on tullut ravintolaan tunnustelemaan mahdollisesti hankimaan liittolaisia. Schindler herättää huomiota tarjoamalla lähipöytään kierroksen. Schindler pyytää muitakin liittymään seuraansa ja osoittaa olevansa varakas mies.

Näinä päivinä saksalaiset sotilaat marssivat jo Krakovan kaduilla. Juutalaisten eristäminen muusta kansanosasta on täydessä vauhdissa. JUDENBAT eli juutalaisten neuvosto on perustettu toteuttamaan natsihallinnon määräyksiä. Vastaanottokeskuksessa on vilinää, kun juutalaiset ovat saapuneet penäämään oikeuksiaan. Kaikki on pakotettu käyttämään hihamerkkiä, jossa on daavidin tähti. Oskar Schindler tapaa juutalaisen kirjanpitäjän Itzhak Sternin (Ben Kingsley) ja haluaa tehdä hänestä emaliastiatehtaalleen johtajan. Schindlerin tarkoituksena on tehdä liiketoimintaa myymällä Saksan armeijalle kattiloita. Schindler pyytää Sterniä etsimään juutalaisia sijoittajia tehtaalleen.

Juutalaisessa synagogassa vaihdetaan rahaa ja tehdään liiketoimia jumalanpalveluksen lomassa. Myös Schindler saapuu sinne tekemään tarjouksia varakkaille juutalaisille. Hän löytää halukkaan tavarantoimittajan, kuten myös muutamia varakkaita sijoittajia, joille hän lupaa maksaa takaisin tarve-esineinä. Maaliskuussa vuonna 1941 Krakovan juutalaiset oli pääosin siirretty ghettoon. Kaupungin kaduilla nähdään massiivinen kansainvaellus, kun juutalaisia siirretään kodeistaan.

Tehtaan työvoima on ostettava SS-sotilailta, ja pian kaduilla käydään kauppaa työluvista. Emalitehdas toimii gheton ulkopuolella ja Stern alkaa värvätä työntekijöitä suoraan kadulta. Suuresta määrästä halukkaita, kirjailijoista muusikoista ja opettajista, vain muutamat onnekkaat palkataan. Useimmille kattilan valmistus joudutaan kuitenkin opettamaan kädestä pitäen. Sihteerinsä Schindler valitsee omakätisesti suuresta joukosta naisia, joista osa palkataan toimistotyöntekijöiksi. Sternistä on tullut hänen luotettunsa, joka huolehtii yrityksen taloudenpidosta. Pian Deutsche Emailfabrik voi aloittaa toimintansa. Työntekijöitä on kertynyt 350.

Schindler tapaa vielä entistä vaimoaan Emilietä. Rakkaussuhde on kuitenkin kauan sitten laimentunut, joten he tapaavat ystävinä. Sitten hän saattaa vaimonsa juna-asemalle ja näkee tämän ehkä viimeistä kertaa. Talven tultua Schindlerin työntekijät pakotetaan liikkeelle tekemään lumitöitä. Monille upseereille on samantekevää tekevätkö juutalaiset hyödyllistä työtä vai eivät – heillä ei ole merkitystä kansantaloudelle. Kun eräs työntekijä ammutaan Schindlerin silmien edessä hän suuttuu tästä ja esittää valituksensa korkea-arvoiselle upseerille.

Pieni välikohtaus sattuu, kun Itzhak Stern kuormataan muiden juutalaisten kanssa keskitysleirille menevään junaan. Schindler onnistuu viime tingassa pelastamaan hänet sieltä käyttämällä vaikutusvaltaansa. Talvella 1942 ghetosta on tullut aidoitettu juutalaiskaupunki. Juutalaisilta on viety lähes kaikki elämän edellytykset, mutta monet ovat kiitollisia siitä, että muuri pitää vihamieliset puolalaiset ulkopuolella.

Tarinan antagonisti Amon Goeth (Ralph Fiennes) esitellään katsojalle. Hän saapuu seuraamaan Plaszowin pakkotyöleirin rakentamista. Juutalaiset eivät ole kokeneita rakentajia ja työt etenevät hitaasti, eivätkä rakennelmat ole laadukkaita. Goeth osoittaa julmuutensa ampumalla juutalaisinsinöörin. Hän värvää Helen Hirsch nimisen tytön taloudenhoitajakseen. Goeth puhuu alaisilleen historiallisesta tapahtumasta nimittäin juutalaisten saapumisesta Krakovaan 600 vuotta sitten. Vuosisatojen mittaan juutalaisyhteisöstä nousi menestyviä ja varakkaita liikemiehiä. Goeth haluaa pyyhkiä tämän kansanosan olemattomiin.

Gheton tuhoaminen alkaa 13. maaliskuuta 1943 ja Goeth johtaa suurta määrää saksalaissotilaita, jotka ajavat juutalaiset ulos asunnoistaan.  Schindler seuraa tapahtumia kauempaa silminnähden järkyttyneenä, sillä myös hänen työntekijöitään uhataan. Naisille, vanhuksille ja lapsille ei osoiteta armoa ja erityisesti sairaista hankkiudutaan eroon. Lapset piiloutuvat viemäreihin ja kellareihin, mutta saksalaissotilaat ovat kärsivällisiä ja kaikki kivet käännetään. Kadut täyttyvät hylätyistä matkatavaroista. Osa juutalaisista palautetaan kuitenkin töihin ja he välttävät keskitysleirin.

Schindler saa kuulla, että SS perustaa metallipajoja ja harjatehtaita lähikaupunkiin Plaszowiin. Schindlerin emalitehdaskin on suunnitteilla siirrettäväksi Plaszowiin. Samalla hänen työvoimaansa likvidoidaan, mistä hän osoittaa tästä suuttumuksensa Goethelle. Hän haluaa työläisilleen oman leirin tehtaan yhteyteen, ja saa viimein tahtonsa läpi. Stern sälyttää kirjanpitoonsa kaikki lahjukset viranomaisille, taloustoimistolle, ja silmää tekeville natsiupseereille, kuten myös mustan pörssin toimitukset. Goethestä tulee Plaszowin leirin johtaja, ja hän terrorisoi Schindlerin työntekijöitä mitättömistä syistä.

Regina Perlman niminen nuori juutalainen nainen ilmestyy Schindlerin Krakovan toimistolle. Schindler saa tietää juutalaisten pitävän häntä hyvänä ihmisenä. Regina on tullut pyytämään Schindleriä pelastamaan vanhempansa Plaszowin leiriltä. Pyyntö saa hänet miltei suuttumaan ja hän käännyttää Reginan luotaan.  Schindler ei halua esiintyä juutalaisten pelastajana, sillä se saattaisi hänet itsensä vaaralliseen tilanteeseen. Jostain syystä hän ymmärtää Goethen olevan asemassaan tukalassa tilanteessa ja siksi tuomitsijan roolissa. Schindler muuttaa kuitenkin mielensä ja tuo Jakob ja Chana Perlmanin pois leiriltä. 

Goeth pitää hyväsydämistä Heleniä orjattarenaan ja on väkivaltainen häntä kohtaan. Schindler ja Goeth käyvät keskustelun tappamisesta ja siitä, kuinka SS-miehet käyttävät valtaansa juutalaisiin. Schindlerin mukaan suurin valta on niillä, jotka voisivat tuomita, mutta antavat silti armon käydä oikeudesta. Tällainen puhe vetoaa Goetheen. Hän haluaa käyttäytyä juuri saamansa opin mukaisesti ja osoittaa armeliaisuutta. Pian hänen sisäinen tappajansa vie voiton ja hän luiskahtaa takaisin pahalle puolelle.

Plaszowin leirin parakissa kiertää huhu keskitysleirin kauhuista. Kaikki eivät usko saksalaisten haluavan tappaa omaa työvoimaansa. Kuin pahaa enteillen juutalaiset komennetaan terveystarkastukseen. Sairaista ja työkyvyttömistä halutaan päästä eroon ja heidät lastataan tavarajunaan, joka lähtee kohti keskitysleiriä. Lapset kuljetetaan pois rekka-autoilla, eikä elokuva paljasta heidän määränpäätään.

Schindler joutuu vastaamaan juutalaisen naisen suutelemisesta omissa juhlissaan. Hän on rikkonut rotusäädöksiä ja viedään vankilaan, mutta arvovaltaisena miehenä häntä ei pidetä siellä kauaa. Goeth puhuu tilanteesta esimiehelleen ja Schindler selviää puhuttelulla.

Huhtikuussa 1944 Chujova Gorkassa poltetaan Krakovassa ja Plaszowissa tapettujen 10000 juutalaisen ruumiit. Schindlerin leiriä ollaan purkamassa ja sen asukkaat aiotaan lähettää Auswitchiin. Schindler aikoo pelastaa ystävänsä Sternin hankkimalla hänelle erityiskohtelun. Hän aikoo itse vetäytyä eläkkeelle rikkaana miehenä. Mutta sitten hän tietää mitä on tehtävä. Hän aikoo perustaa uuden tehtaan valmistamaan ammuksia. Schindler laatii listan noin 1100 juutalaisesta, jotka hän aikoo ostaa Goethelta.

Schindlerin juutalaiset kootaan juniin, joiden määränpäänä on Schindlerin kotikaupunki Brinnliz Tsekkoslovakiassa. Naisia kuljettanut juna ei kuitenkaan saavu Brinnliziin vaan virheellisesti Auswitchiin. Schindler joutuu lahjomaan korkea-arvoisen natsiupseerin pelastaakseen heidät. Brinnlizissä Schindler tekee saksalaisille selväksi, että juutalaisia kohdellaan nyt ihmisinä. Myös uskonnon harjoittaminen sallitaan.

Ammustehdas ei koskaan tuottanut mitään laadukasta, mutta Schindlerin lahjukset takasivat sen, että juutalaiset olivat turvassa. Neuvostoarmeija saapui Puolaan ja Saksa antautui liittoutuneille. Schindler puhuu työntekijöilleen viimeisen kerran. Natsipuolueen jäsenenä häntä tullaan jahtaamaan, mutta suuri määrä hänen työntekijöitään pelastuu. Lähdön hetkellä seuraa liikuttava tilanne, kun Schindler tajuaa, että olisi voinut pelastaa paljon enemmän juutalaisia. Sodan jälkeen hänen avioliittonsa ja liiketoimensa kariutuvat. Juutalaiset soivat hänelle tärkeän tunnustuksen istuttamalla nimikkopuun Jerusalemiin. Elokuva päättyy värilliseen kohtaukseen Oskar Schindlerin haudalla, jonne saa saapuvat elokuvan henkilöiden todelliset jälkeläiset.       

Schindlerin lista on Steven Spielbergin ohjaustöistä kunnianhimoisin ja jättää varjoonsa ohjaajan muut seikkailupainotteiset elokuvat. Mustavalkoisena se on kunnianosoitus aikakaudelle, jolloin ainoa tapa kertoa tarina elokuvan keinoin, oli tehdä se värittömänä. Spielberg on tämän elokuvan ansiosta jättänyt pysyvän kädenjälkensä populaarikulttuuriin. Schindlerin listaa voi pitää dramatisoituna dokumenttina, joka sanoma koskettaa vielä tänäkin päivänä. Spielberg haluaa opettaa jälkipolville tärkeistä asioista kuten myötätunnosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Schindlerin listan ansiosta lukemattomat ihmiset maailmassa ovat esittäneet yhteisen toiveen siitä, että maailmansota ja kansanmurha eivät enää koskaan toistuisi.

Liam Neeson on ensimmäisessä suuressa roolissaan vakuuttava. Neesonin ikoninen pehmeän karhea ääni tuo hahmoon syvyyttä. Neesonin Schindler eroaa suuresti niistä toimintaelokuvien keskushahmoista, joista nuorempi yleisö hänet paremmin tuntee. Neesonin roolihahmoja tullaan aina vertaamaan tähän ensimmäi-seen, sillä samanlaiseen suoritukseen hän ei ole enää pystynyt.

Oskar Schindler vietti vaarallista kaksoiselämää natsivaltakunnan sydämessä. Julkisuudessa hän oli vakaumuksellinen kansallissosialisti, mutta työntekijöilleen hän esiintyy myötätuntoisena tehtaan-omistajana, joka kohteli juutalaisia ihmisinä. Schindler piti määrätietoisesti kiinni työntekijöistään samalla kun vakuutti epäilijöille harrastavansa vain liiketoimintaa. Schindler pelasi roolinsa sulavasti sodan päättymiseen asti.

Schindler hankkii myös elokuvan pahiksen Amon Goethen luottamuksen, mikä kestää tarinan loppumetreille saakka. Tässä elokuvassa konfliktia heidän välilleen ei synny, sillä Schindlerin tarkoitus oli toimia kulissien takana, lähellä vihollistaan mutta totuutta paljastamatta. Schindler vetoaa Goethen omahyväisyyteen ja vallanjanoon oikealla tavalla. Ralph Fiennes sopiikin passelisti julman natsiupseerin rooliin. Hän näyttelee taitavasti elokuvan antagonistia, joka toteuttaa omia sääntöjään Krakovan gheton omavaltaisena johtajana. Toisaalta Goeth oli tietenkin vain osa komentoketjua, jonka huipulla tietyt todella pahat ihmiset vetelivät langoista.  

Juutalaisten likvidointi suoritettiin pelottavan tehokkaasti ja kuolemantuomioita jaettiin mielivaltaisesti. Elokuva piirtää kuvan monista romutetuista ihmiskohtaloista, jotka katosivat jälkeä jättämättä keskitysleirien kaasukammioihin. Spielbergin elokuvassa juutalaisilla on nimet ja menneisyys – tämä on yhtä lailla heidän tarinansa kuin Oskar Schindlerin. Elokuvan henkilögalleria on itse asiassa hyvin laaja. Tarkkaavainen katsoja huomaa useammankin juutalaisen sivuhenkilön, jotka ovat olennainen osa tarinaa.

SS-puolueen nimellisenä jäsenenä Schindler sai aikaan paljon enemmän hyvää, kuin ne harvat, jotka avoimesti nousivat vastustamaan Hitleriä. Sodan aikana natseilla oli monia vastustajia, mutta he eivät mahtaneet mitään SS-upseereiden valtaverkostolle. Schindlerillä oli sekä rahaa, että päättäväisyyttä toteuttaa tällainen projekti. Joillekin natsiupseereille Schindlerin tarjoamat rahat olivat vastustamaton houkutus. Tarinan kantavana teemana onkin rahan mahti ihmisten mielessä.

Natsipuoluetta johtivat nuo kaikkein kovasydämisimmät ihmiset. Schindler ei kuulunut heihin, sillä hänellä ei varsinaisesti ollut sotilasarvoa. Hänen osuutensa päätöksiin puolueensa jäsenenä jää elokuvassa hämäräksi. Elokuvan perusteella ei voi sanoa osallistuiko hän itse jossain vaiheessa juutalaisvainojen toteuttamiseen. Alemmilla upseereilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin seurata määräyksiä. Pelko Hitlerin tai hänen upseereidensa epäsuosioon joutumisesta sai sotilaat toteuttamaan hirmutekoja. Joitakin natseja kiinnosti vain käyttää valtaa, eivätkä heidän tekonsa olleet niin suunnitelmallisia. Tämä kiteytyy yhteen hahmoon, nimittäin Ralph Fiennesin esittämään Amon Goetheen.

Toinen maailmansota on niitä ajanjaksoja maailmanhistoriassa, jolloin pahuus sai vallan. Tämä natsien  pahuus kiteytyi juutalaisvainoihin, joista seurasi kuuden miljoonan ihmisen kuolema. Vastapainona tuholle ja hävitykselle varjoista nousi johtajia, joita tuntui ympäröivän sankarin sädekehä. Sankarilla on tiettyjä universaaleja ominaisuuksia, kuten oikeudentaju, päättäväisyys ja viha sortoa ja väkivallantekijöitä kohtaan. Mielestäni Oskar Schindlerissä oli kaikkia näitä.  Schindleriä ei tekojensa puolesta voi pitää minään pyhimyksenä, sillä juutalaiset olivat hänelle vain kauppatavaraa. Hän kuitenkin käytti valtaansa oikean asian puolesta, eikä korruptoitunut niistä houkutuksista, joita aatesuunta tarjosi. Amon Goeth edustaa jotain päinvastaista, hän edustaa niitä heikkomielisiä, jotka sielun syövereistä kummunnut vallanhimo turmeli. Schindlerin rohkeus herättää ihailua katsojassa – tällaisista ihmisistä suurimmat legendat ovat syntyneet!

Elokuvan historia on synnyttänyt monia mutakin tarinoita holokaustista. Omakohtainen suosikkini on Roman Polanskin Pianisti, joka kertoo sympaattisen keskushahmon selviytymistarinan Varsovassa.  Sekä Schindlerin lista, että Pianisti elokuvat kuvaavat saman ahdingon juutalaishahmojen näkökulmasta.

Juutalaisten kansanmurhan takana oli yhden ihmisen visio maailmasta, jota hallitsisi ylivertainen rotu. Juutalaiset olivat alempiarvoinen ihmisiä, jollaiseksi he olivat syntyneet verenperinnön kautta. Minua järkyttää se, kuinka järjestelmällisesti suunnitelmaa lähdettiin toteuttamaan. Juutalaiset olivat ehkä elämän menestyjiä, liikemiehiä, opettajia ja kauppiaita, joille saksalaiset olivat kateellisia tai Jumalan valittua kansaa.

Oskar Schindler ei näyttänyt paljon perustavan uskonnosta, mikä sekin oli kiellettyä kansallissosialistisessa Saksassa. Arvelen juutalaisten uskonnon olleen yksi syy Schindlerin sympatioihin sorrettua kansanosaa kohtaan. Juutalaisten uskonnonharjoitus sivuutetaan elokuvassa muutamalla kohtauksella. Sekularisaation maailmassa juutalaiset pystyivät säilyttämään uskontonsa, vaikka heitä ei sodan jälkeen ollutkaan paljon elossa.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Schindler’s List
  • Ohjaaja: Steven Spielberg
  • Käsikirjoitus: Thomas Keneally, Steven Zaillian
  • Julkaisuvuosi: 1993
  • Genre: draama
  • Palkinnot: 7 Oscaria (Academy Awards), 3 Golden Globea, 6 BAFTA:a
  • Näyttelijät: Liam Neeson, Ralph Fiennes, Ben Kingsley, Caroline Goodall, Embeth Davidtz

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *