Valikko Sulje

Taksikuski

Taksikuski lukeutuu ohjaaja Martin Scorsesen merkittävimpiin ohjaustöihin. Kun Taksikuski sai ensi-iltansa vuonna 1976, siitä tuli välittömästi suuri kaupallinen menestys.  Taksikuski oli ehdokkaana kahden oscar-palkinnon saajaksi, mutta ei kuitenkaan voittanut yhtäkään. Robert De Niron rooli epävakaana taksinkuljettajana oli hänen elokuvallinen läpimuronsa. Vuonna 1994 elokuva valittiin säilytettäväksi Kansalliseen elokuvarekisteriin kulttuurillisesti, historiallisesti ja esteettisesti merkittävänä teoksena.

Johdantokohtauksessa Travis Bickle (Robert De Niro) suunnistaa autollaan halki öisen New Yorkin katujen. Tien pinnasta nousee höyryä ja vettä on alkanut sataa. Traviksella ei ole erityistä päämäärää – hän ajaa huvikseen iltaisin, kun kaupunki syttyy elämään. Joka kerta hänen huomionsa kiinnittyy neonvaloihin, liikenteeseen ja kadun elämään, joka näyttäytyy joka päivä samanlaisena. Travis ilmestyy taksinvälitystoimistoon ja sanoo haluavansa töitä. Travis haluaa ajaa taksia yövuorossa, sillä hän kärsii unettomuudesta.

Hän kertoo taksinvälittäjälle, että pystyy tekemään töitä missä vain ja milloin vain: Harlemissa, Queensissa ja  Bronxissa. Travis on 26-vuotias nuhteettomasti elävä poikamies ja lisäksi Vietnamin sodan veteraani. Välittäjä sanoo, että ”kuutamokeikat” ovat häntä varten. Aamu on jo valjennut, kun näemme Traviksen seuraavan kerran. Hän asuu pienessä kerrostaloasunnossa, jossa hän kirjoittaa päiväkirjaan. Hän on saanut paikan taksinkuljettajana ja ajaa 12 tunnin vuoroja tienaten vähän mutta tarpeeksi. Koko kaupunki on hänen työaluettaan niin värillisten kuin valkoistenkin kaupunginosat.

Aikansa kuluksi Travis katselee pornoelokuvia pienissä katuteattereissa. Hänellä on nyt työ, mutta se ei auta unettomuuteen. Hän etsii edelleen elämälleen suuntaa niin kuin kaikki hänen kaltaisensa kadunmiehet. Eräänä päivänä hän kohtaa ihastuksensa Betsyn (Cybill Shepherd), joka työskentelee presidenttiehdokas Charles Palantinen toimistolla. Vaalit ovat piakkoin ja kampanjat ovat täydessä käynnissä. Travis tarkkailee mielenkiintonsa kohdetta toimiston ulkopuolella.

Hänen ystäväpiirinsä on pieni, se koostuu taksikuskeista, jotka kokoontuvat säännöllisesti pieneen baariin vaihtamaan kuulumisia. Travis ei paljoa piittaa heidän rivoista puheistaan. Joskus puheenaiheena on pahoinpitely, joidenka uhriksi taksikuskit saattavat joutua. Seuraavana päivänä Travis menee tapaamaan Betsyä, jolle hän kertoo haluavansa tehdä töitä kampanjassa. Tämä on rakkaudentunnustus ja Betsy huomaa sen.

Treffit Columbus Circlen Child’s – kahvilassa ovat täynnä romantiikkaa. Keskustelussa pöydän yli Travis sanoo, että heillä on paljon yhteistä. Traviksen suorasukainen esiintyminen vetoaa Betsyyn. Traviksen työt rullaavat entiseen malliin, mutta nyt hänellä on jotain mitä odottaa. Kun ehdokas Palantine tupsahtaa hänen työvuorolleen, Travis kertoo, että presidentin tärkein tehtävä olisi puhdistaa kaupunki rikollisista ihmisistä.

Travis vie Betsyn iltakävelylle, mutta kun he poikkeavat pornoelokuvaa Betsy suutahtaa. Peittelemätön seksi järkyttää, eikä Betsy hyväksy Traviksen anteeksipyyntöä. Travis yrittää vielä kerran vedota Betsyyn Palantinen toimistolla, mutta saa aikaan vain välikohtauksen, jonka seurauksena hänen ajetaan pois. Travis palaa työhönsä ja tapaa satunnaisesti ystäviään. Travis päättää kysyä eräältä vanhenevalta kuskilta, mitä hänen tulisi tehdä elämälleen. Travis kertoo, että hänellä on pahoja ajatuksia ihmisistä. Kuski kertoo hänelle elämänfilosofiansa, mutta se ei vetoa Travikseen.

Travis kirjoittaa päiväkirjaansa, että päivät seuraavat toistaan, eikä mitään tapahdu. Sitten hän kutsuu asekauppiaan luokseen esittelemään aseita ja ostaa koko arsenaalin. Hän tekee ensimmäisen kerran jotain rikollista. Hän alkaa valmistautua johonkin, katsoja arvaa, että edessä on väkivaltainen yhteenotto. Hän valmistaa itselleen laitteen, jonka avulla ase on helppo vetää hihasta.

Kun Charles Palantine kampanjoi kadulla Travis ilmestyy paikalle ja juttelee isokokoisen turvamiehen kanssa. Travis esittäytyy entiseksi merijalkaväen sotilaaksi ja sanoo olevansa halukas tekemään töitä salaiselle palvelulle. Turvamies ottaa Traviksen esiintymisen todesta ja lupaa selvittää olisiko asia mahdollinen.

Travis harjoittelee aseen käyttöä ja valmistautuu asunnollaan tositoimiin peilin edessä. Hän kirjoittaa päiväkirjaansa saaneensa tarpeekseen katujen saastasta rikollisista, huorista ja parittajista. Travis lähtee illalla taas työvuorolleen. Travis pistäytyy elintarvikekauppaan samaan aikaan ryöstäjän kanssa, mistä seuraa, että Travis ampuu ryöstäjän kuoliaaksi.

Kaupungilla kaikuvat Palantinen palopuheet täynnä lupauksia paremmasta tulevaisuudesta. Puhe käsittelee toipumista Vietnamin sodasta, rikollisuudesta ja työttömyydestä. Travis tapaa kadulla lapsiprostituoidun Iiriksen (Jodie Foster) ja esittäytyy antaen ymmärtää olevansa kiinnostunut. Iiris esittelee Matthewn, joka välittää seksipalveluita. Matthew luulee Travisia ensin poliisiksi, mutta tällä kertaa Traviksella ei ole asetta mukana. Iiris johdattaa Traviksen ränsistyneeseen kerrostaloasuntoon. Kun he ovat kahden Travis sanookin, ettei halua seksiä hänen kanssaan.

Hän esittäytyy kunnialliseksi mieheksi ja kertoo että haluaa viedä Iiriksen pois tästä paikasta. Aluksi Iiris ihmettelee, mutta huomaa Traviksen hyväntahtoisuuden. Seuraavana päivänä he tapaavat katukahvilassa. He käyvät merkillisen keskustelun Iiriksen elämäntilanteesta ja kaikesta siitä, minkä pitäisi olla toisin. Travis ei halua, että Iiris on rikollisten, murhamiesten ja parittajien seurassa. Travis ei kerro suunnitelmaansa ja sanoo vain haluavansa maksaa Iiriksen matkan pois kadulta.

Travis ilmestyy uudemman kerran Palantinen kampanjatilaisuuteen. Hän kuuntelee hetken ajan Palantinen puhetta korokkeelta. Samainen turvamies kuitenkin huomaa Traviksen aikeen ja lähtee tämän perään, mutta Travis katoaa väkijoukkoon. Illalla Travis lähtee vuorolleen. Hän tulee tapaamaan Matthewta ja ampuu luodin hänen vatsaansa. Seuraavaksi hän menee Iiriksen asunnolle ja ampuu rappukäytävässä kaksi Mathewn kumppania. Hän kuitenkin haavoittuu itse pahasti. Hän yrittää ampua itsensä, mutta aseessa ei ole yhtään luotia jäljellä.

Kun Travis pääsee sairaalasta, häntä juhlitaan sankarina. Travis saa kirjeen Iiriksen vanhemmilta, jotka kertovat Iiriksen palanneen kouluun ja että hän on nyt turvallisella tiellä. Travis palaa taksinkuljettajan ammattiinsa. Loppukohtauksessa hänen kyytiinsä ilmestyy Betsy. He keskustelevat lyhyesti kadun tapahtumista. Taustalla kuuluu iloinen saksofoni.

Jo ensiminuuteista asti painostava musiikki piinaa katsojan mieltä. Pahaenteisen tuntuman antavat instrumentaaliset osiot ja hilpeä saksofoni vuorottelevat ääniraidalla. Muutamalla ristiriitaisella soinnulla on merkittävä vaikutus tunnelmaan. Ei elokuvamusiikin tarvitse olla tämän monimutkaisempaa. Samat sävelaiheet toistuvat läpi koko elokuvan. Musiikki ennakoi, että jotain kauheaa on tapahtuva Travikselle, joka on tapahtumien keskipisteenä.  Jännitys hiipii nopeasti katsojan tajuntaan epätavallisen musiikin ansiosta. 

Suurkaupunki näyttää kääntöpuolensa öisin. Se on hämärä, rikollinen ja väkivaltainen. Kaupungin kadut ovat kiireinen paikka elää, sillä ihmiset ovat alituiseen matkalla jonnekin, etsimässä elämälleen sisältöä. Liikenteen melu ja ihmisvilinä kertovat, että suurkaupungin sydän sykkii kiihkeänä. Pinnan alla kytee väkivallan kipinä, joka toisinaan leimahtaa ja johtaa rikokseen. Taksikuskin syrjäiset asuinalueet ovat rikollisten ja mafian valtapiiriä, jonne lain koura ei yllä silloin kuin oikeuden pitäisi tapahtua.    

Traviksen mielestä nuo huorat, homot, transseksuaalit ja narkkarit ovat ihmiskunnan pohjasakkaa. Traviksen kyynisessä maailmankuvassa nämä kertovat ihmiskunnan rappiosta, välinpitämättömyydestä ja hyväksikäytöstä. Kun Travis katsoo ympärilleen, hän huomaa neonvaloja, mainostauluja, elokuvateattereita ja pieniä kuppiloita. Travis viettää aikaansa katsellen pornografisia elokuvia nuhjuisissa teattereissa.

Keltaisia taksit ovat ikoninen osa New Yorkin katukuvaa, eikä niitä ole vaikea ulkomaalaisenkaan huomata liikenteen seassa. Mutta minkälaista on taksinkuljettajan työ valoisinen ja varjoisine puolineen? Traviksen asiakkaana käy monenkirjavia ihmisiä, jotka jäävät jotenkin etäisiksi, sillä vähäpuheisen Traviksen tuntuu olevan vaikea aloittaa keskustelua.

Usein elokuvaohjaajat luottavat kertojan ääneen, kun halutaan tunkeutua päähenkilön tajuntaan. Näin elokuva pitää katsojaa otteessaan. Tässä elokuvassa kertoja on Traviksen pohdiskeleva sisäinen ääni, jonka hän purkaa päiväkirjaansa.

De Niron tunnemme vakavista rooleista, mutta tässä elokuvassa näemme hänen monesti naurahtavan. Toisaalta hänet on nähty myös komedioissa, joissa pokerinaama ei petä milloinkaan. Tämä osoittaa kuinka monipuolinen näyttelijä De Niro on. Rikoksen tekijää hän on tottunut näyttelemään muun muassa Kummisetä II:ssa, Casinossa ja Mafiaveljissä.

Loppua kohden elokuva saa synkempiä sävyjä ja tunnelman voi aistia muuttuvan Traviksen mielentilan mukana. Vastapainona toivottomuudelle nähdään hyvinkin valoisia kuvastoja, aamuaurinko nimittäin paistaa kauniisti myös kadulle.

Traviksella ei ole rikosrekisteriä, mutta Vietnamin sodan veteraanina hän on varmasti saanut kosketuksen ihmisen julmuuteen. Hän on löytänyt tarkoituksen elämälleen ja hänelle tulevaisuus näyttäytyy palkitsevana ohjauspyörän takana. Taksikuski osaa nauttia yksinkertaisista asioista, joista hänen elämänsä enimmäkseen koostuu. Katujen kasvattina hän on oppinut selviytymään omillaan eikä hänellä ole kovinkaan montaa ystävää. Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus herättää hänessä suuria tunteita. Hänellä on omanlaisensa filosofia ja mielipiteensä yhteiskunnan epäkohdista niin kuin jokaisella kadunmiehellä.

Taksikuskin päähenkilö on kuin ilmetty Clint Eastwoodin lännenelokuvan sankari, joka on päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Tällaisten hahmojen menneisyydessä on tapahtunut jokin tragedia, mikä saa heidät tarttumaan aseeseen. Heillä on henkilökohtaisia antipatioita tietyntyyppisiä ihmisiä kohtaan. He ovat ehkä menettäneet uskonsa siihen, että oikeus lopulta tapahtuu.

Onko Travis sosiopaattinen luonne, jonka työ taksikuskina on pitänyt poissa rikoksen polulta. Jostain syystä läheisen ihmisen puute on ajanut hänet erilleen yhteiskunnasta. Hänen ainoat kontaktit ulkomaailmaan tapahtuvat taksinkuljettajan työn kautta. Epäonnekkaan rakkaussuhteen kariuduttua hän ajautuu sivuraiteelle. Syöksykierre luonteen pimeälle puolelle tuo esiin väkivaltaisen minän. Mutta mikä saa sankarin lopulta tappamaan? Tässä elokuvassa siihen tarvitaan henkilö, joka herättää Traviksessa suojelun halun.

Maailma kohtelee kaltoin Traviksen kaltaisia yksinäisiä ihmisiä. Hän on niitä kaupungin asukkeja, joita kuoleman jälkeen kukaan ei jää kaipaamaan. Tällöin monet ihmiset hautovat itsemurhaa, mutta Travis on päättänyt viedä joitakin henkilöitä mukanaan. Traviksen kohtalon pystyy aavistamaan – hänen itsetuhoinen luonteensa johtaa lopulta välienselvittelyyn rikollisten kanssa ja verilöylyyn.

Travis on kunnioitusta herättävä persoona. Ensivaikutelmasta Traviksesta on positiivisen miellyttävä. Hän pidättäytyy loukkaamasta ihmisiä, vaikka siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Travis on hyväkäytöksinen mies, joka karttaa rivoja puheenparsia, jopa ystäviensä läsnä ollessa. Hän tuntuu inhoavan kaikenlaista rekvisiittaa, jota ihmiset kokoavat ympärilleen. Vietnamin sodan kauhut nähtyään hän osaa arvostaa vapautta ja elämää. Sen sijaan väärintekijöitä hän on erittäin herkkä tuomitsemaan.

Elokuvassa sivujuonteena kulkee kuvitteelliset presidentinvaalit. Traviksen mielestä poliitikot ovat epärehellisiä oman edun tavoittelijoita, joiden pitäisi puhdistaa kadut kerjäläisistä, juopoista ja rikollisista. Jokaisella ehdokkaalla on omat vaalivalttinsa, osa pyrkii lopettamaan sodan Vietnamissa, osa haluaa kitkeä rikollisuuden ja korruption. Travis ei usko mitään tapahtuvan ennen kuin hän itse tarttuu toimeen.

Taksikuski on neo noir -jännäri, joka ammentaa paljon lajityypin varhaisilta mestariteoksilta. Se on yhden henkilön kujanjuoksu tummasävyisessä maailmassa, jossa pärjäävät parhaiten tunteettomat mielensä kovettaneet ihmiset. Verisen loppukohtauksen voi uskoa toimineen esikuvana esimerkiksi Quentin Tarantinon rikoselokuville.  

Traviksen johtolankoina ovat vankka käsitys oikeasta ja väärästä sekä lähes sotilaallinen kuri, jota hän noudattaa liikkuessaan ihmisten seurassa. Hän leikittelee ajatuksella, että voisi itse toimia poliisina ja kostaa väärintekijöille. Kun hän hankkii aseen hän ottaa askeleen lähemmäksi kontrollin menetystä. Iriksen kohtalo tekee häneen suuren vaikutuksen. Hän on semmoisia ihmisiä, jotka eivät ole itse syyllisiä ahdinkoonsa. Iiris on yhä pikkutyttömäinen mutta hyvin varhaiskypsä prostituoitu, josta maailma on tehnyt aikuisen liian varhain.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Taxi Driver
  • Ohjaaja: Martin Scorsese
  • Käsikirjoitus: Paul Schrader
  • Julkaisuvuosi: 1976
  • Genre: draama, rikos
  • Palkinnot: —
  • Näyttelijät: Robert De Niro, Jodie Foster, Cybill Shepherd, Albert Brooks, Peter Boyle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *