Valikko Sulje

Tuuli nousee

 

Tuuli nousee on niitä elämää suurempia elokuvia, jotka voi katsoa useampaan kertaan tunnelman yhtään laimentumatta. Alun perin ennakoitiin, että Tuuli nousee jäisi Miyazakin viimeiseksi elokuvaksi. Mutta tiettävästi uusi animaatio on jo valmisteilla ja saa ensi iltansa joskus vuonna 2023. Tuuli nousee on tavallaan osittain kuvitteellinen elämänkertaelokuva, sillä taustalla ovat todellisen henkilön kokemukset. Elokuva oli ehdolla parhaan animaatioelokuvan oscarin saajaksi vuonna 2013.

Alkukohtauksessa sumuisen peltomaiseman keskellä häämöttää talo. Se kuuluu Jiron, tarinamme päähenkilön, perheelle. Johdantona näemme unenomaisen takauman Jiron lapsuudesta. Tapahtumat näyttävät sijoittuvan Italiaan ensimmäisen maailmansodan kynnykselle. Jiro kiipeää talonsa katolla olevaan lentolaitteeseen ja ponnahtaa ilmaan. Taivaan täyttävät kaikenkokoiset ja muotoiset ilma-alukset. Jiro ohjaa koneensa korkeuksiin ja taas takaisin maanpinnalle ja edelleen tehdaskaupungin kattojen ylitse. Pian maisemaan ilmestyvät sotalaivueet, joita ohjaavat varjomaiset olennot. Pommi osuus Jiron laitteeseen ja hän putoaa… mutta säpsähtää sitten hereille.

Jiro haaveilee lentokoneinsinöörin urasta. Hänen opettajansa lainaa hänelle lehteä, jossa esitellään italiainen insinöörilegenda Caproni. Jiron seuraava uni kertoo myös lentämisestä. Italian lipun värit kertovat, että ollaan jossain päin Adrian merta. Jiro tapaa esikuvansa Capronin kasvoista kasvoihin. Yhdessä he kipuavat Capronin suunnitteleman kaksitason siivelle. Capronin sanoin ”lentokoneet ovat kauniita unelmia, joista insinöörit tekevät totta”.

Sitten tapaamme aikuisen Jiron (Hideaki Anno), joka on junamatkalla Tokioon. Maanjäristys keskeyttää matkanteon ja työntää junan pois raiteiltaan. Järistys sytyttää talot liekkeihin ja nostattaa savupilven. Jorille tarjoutuu tilaisuus auttaa pikkutyttöä ja hänen loukkaantunutta äitiään. Tokiossa tuli on tuhonnut kirjaston ja kirjoja yritetään pelastaa liekeiltä. Jiro tapaa ystävänsä Honjon (Hidetoshi Nishijima) kirjaston portailla.

Seuraavaksi näemme Jiron piirustuspöytänsä äärellä tekemässä suunnitelmia omasta lentokoneesta. Apunaan hänellä on vain laskutikku, jonka tuntematon nainen oli lahjoittanut hänelle. Jiro saa ensimmäisen työpaikkansa Mitsubishin lentokonetehtaalta Nagoyasta. Hän annetaan

 haastava tehtävä suunnitella lentokoneen siiveke. Jiro antaa näytteen taidoistaan ja tekee vaikutuksen sekä työtovereihinsa, että esimieheensä Kurukawaan (Masahiko Nishimura). Mitsubishin pääinsinööri Hatturi vaikuttuu myös Jiron kekseliäisyydestä.

Jiron koneen ensilento päättyy katastrofiin, mutta pian aletaan suunnitella uutta konetta saksalaisen Junkersin kanssa. Jiro ja Honjo lähetetään toiselle mantereelle hakemaan oppia saksalaisilta. Saksan maaperällä kaikki on suurempaa ja kalliimpaa. Junkersin tiedot olivat tavallaan valtiosalaisuuksia, joten Jiro herättää myös Saksan salaisen poliisin huomion.

Jiron unikuvat jatkuvat ja tälläkin kertaa hän ihailee maisemia Capronin ilmalaivan kannella. He keskustelevat unelmista, jotka Jiro haluaa toteuttaa. Pian Jiro palaa Japaniin jatkamaan opistojaan viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli aloittanut työt Mitsubishillä. Jiro saa uuden tehtävän suunnitella kone, joka pystyy nousemaan lentoon tukialuksen kannelta.

Matkallaan maaseudulle Jiro tapaa uudelleen saman nyt jo aikuiseksi kasvaneen tytön (Miori Takimoto), jota hän oli auttanut vuosia sitten. Kun tuuli nousee Jiro pelastaa työtön leijailemaan lähteneen päivänvarjon. Jiro ja Naoko tapaavat toisensa uudemman kerran hotelli Kusakawun ravintolasalissa. Naapuripöydässä illastaa liikemies, joka pian kiinnostuu Jirosta. hän kertoo, että Junkers on vaikeuksissa Hitlerin hallinnon kanssa. Myös Japanissa tunnetaan uuden sodan merkit.

Pian Jiro ilmoittaa haluavansa naimisiin Naokon kanssa, ja tyttö antaa tähän suostumuksensa. Mutta sitten tyttö sairastuu tuberkuloosiin ja Jiron on palattava tehtaalle. Myös Japanin poliisi on nyt kiinnostunut Jirosta, mutta onneksi Kurokawa tarjoaa hänelle turvapaikan. Keuhkoverenvuoto pakottaa Naokon etsimään apua tuberkuloosiparantolasta. Samaan aikaan Jiro opettaa suurelle insinöörijoukolle, joka nykyisin tekee töitä sotavoimille.

Kurokawa vihkii Naokon ja Jiron avioliittoon sen jälkeen, kun tytön isäkin oli antanut siihen luvan. Toinen maailmansota viimein syttyy ja Japani on ruutitynnyri, joka aikoo sotia länsivaltoja vastaan. Jiro tapaa Capronin unessaan vielä kerran ja he keskustelevat kirouksesta, joka edistykseen aina liittyy.

Elokuva alkaa koruttomalla lainauksella ranskalaiselta filosofilta Paul Valerylta: Tuuli nousee, on uskallettava elää. Tämä tavallaan kiteyttää elokuvan sanoman. Maailmansodan melskeissä vaatii todellista rohkeutta noudattaa oman sydämensä ääntä. Tuuli nousee yhdistää Hayao Miyazakin kaikki unelmat ja visiot mielenkiintoisella tavalla.  

Elokuvan teemana on lentäminen ja sota, nämä kaksi asiaa kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka on tuttu esimerkiksi Miyazakin animaatiosta Punainen sika. Elokuva on kunnianosoitus niille insinööreille, jotka työskentelivät suuryritysten varjossa. Kenen ajatuksista nuo siivekkäät koneet olivat alun perin lähtöisin? Tieto siitä on tiettävästi kadonnut historian hämäriin. Elokuva nostaa esiin kaksi suunnittelun neroa Giovanni Caprionin ja Hugo Junkersin. Tuuli nousee säilyttää kosketuksen todellisuuteen paremmin kuin monet Ghibli-studion aiemmat animaatiot.

Elokuvan nimen voi tulkita monella tavalla. Se voi kertoa yhteiskunnan murrostilasta, johon sota tuo oman epävarmuuden elementtinsä. Mutta sodankäyntikin kertoo tietynlaisesta edistyksestä. Tuuli liittyy läheisesti lentämiseen ja ylipäänsä ilmassa pysymiseen. Kukaan ei tiennyt mitä tuuli toisi tullessaan, mutta lentokoneet antoivat siitä alkumaistiaisen.

Näemme ilma-aluksia, joista ei tiedä, lentäisivätkö ne oikeasti, Ghibli studion animaattorit ovat käyttäneet mielikuvitustaan. Lentävät koneet eivät ole vain tylsän harmaita, vaan niissä toistuvat kirkkaat värit. Toisinaan musiikki täydentää lentokoneiden majesteetillista liikettä. Takana tuntuu olevan kokonainen orkesteri puhallin- ja jousisoittimineen. Musiikki on kaihoisaa ja mollivoittoista täynnä muistoa menneestä maailmasta. Tunnusmelodiasta kuullaan useita eri versioita erilaisilla soittimilla tulkittuna.

Miyazaki on perehtynyt syvällisesti varhaisten lentokoneiden fysiikkaan eli siihen, miten ne viime kädessä onnistuvat nousemaan ilmaan. Lentämisen dynamiikka on toteutettu viimeistä piirtoa myöten mallikkaasti. Lentokoneen aikaansaamat äänet ovat hyvin aidon tuntuisia ja ovat osa elokuvan vetovoimaa.

Ei varsinaisesti kerrota mille ajanjaksolle elokuva sijoittuu, mutta tämä on kuitenkin helppo arvata. Tämä oli romanttinen aikakausi, jolloin ihminen oli vasta oppinut lentämään. Varhaisen kaksitason puikkoihin tarttuminen vaati rohkeutta ja ensimmäiset lentäjät olivatkin todellisia huimapäitä.

Lentokohtaukset on toteutettu todella upeasti, tuulen aikaansaamaa ilmanvastusta myöten. Kaikki yksityiskohdat äänimaailmassa täydentävät katsojalle suotua elämystä. Laajemmasta perspektiivistä siirrytään kapeampaan todella sujuvasti, oli ”kamera” sitten maanpinnalla tai lentokoneen siivellä.

Elokuvan miljööseen kuuluvat pellot, ruohotasangot ja luonnontilaiset metsät, mutta myös kaupungin tiiviisti rakennetut korttelit. Tunnelma tiivistyy öisen kaupungin kaduille pelkkien katulamppujen loisteeseen. Tokion tapahtumaympäristönä oli tuohon aikaan hyvin erilainen. Japani oli tuohon aikaan hyvin koyhä maa ja talouden nousua saatiin odottaa Toisen maailmansodan kynnykselle. Ihmisten ahdinko ja taistelu toimeentulon puolesta on yksi elokuvan teemoista. Sota hävitys palautti Japanilaisen yhteiskunnan taantumaan, eikä siitä päästy yli kuin vasta vuosia myöhemmin. Mutta ihmisten uutteruus ja elämänilo toivat jälleenrakennetun Japanin taas maailmankartalle.

Päähenkilöiden kasvonpiirteet on animoitu Ghibli studion tyyliin runsaasti ilmeikkyyttä korostaen. Päähenkilössä on feministisiä piirteitä, vaikka hän onkin itse asiassa mies. Tämän huomaa hänen käytöksestään ja tavastaan puhua. Natiivien japanilaisten elekieli eroaa paljon eurooppalaisesta. Kumarrukset ja huudahdukset ja voimasanat ovat tärkeitä muodollisuuksia myös tuttujen kesken. Ihmiset pukeutuivat jo tuolloin länsimaalaisittain ja etikettiä noudatettiin ainakin kouluissa ja työpaikoilla.    

Tähtikirkkaana yönä mielenmaisema on käsinkosketeltavissa. Toisinaan taas auringonvalo muuttaa maisemaa merkillisellä mutta kaikille tutulla tavalla. Ghibli studion tarinankertojat ovat aina panostaneet tunnelmaan.

Jiron unissa toistuvat sodan kauhut, jotka ovat jyrkkä vastakohta muuten niin rauhaiselle elämänmenolle.  Pommien tuhoamat rakennukset ovat lohdutonta katseltavaa. Sota nostattaa ilmaan savupilven ja kipinöitä ja ihmiset pakenevat kauhuissaan, mutta todellisia otoksia ilmataisteluista ei elokuvassa nähdä. Tuuli nousee ei ole niinkään kuvaus itse sodasta kuin siitä mitkä voimat sodan taustalla vaikuttivat.

Yliluonnollinen koetaan unikuvien kautta, mutta ne kietoutuvat yhteen todellisuuden kanssa. Unelmat vaikuttavat ihmisten kohtaloihin voimakkaimmin. Kaikilla meistä on elämänsä aikana ollut esikuva. Jiron esikuva on lentokoneinsinööri Giovanni Caprio, joka esiintyy toistuvasti Jiron unissa. Caprio edustaa elämänviisautta ja lentämisen filosofista puolta.

En malta olla vertaamatta tätä elokuvaa toiseen minulle tärkeään animaatioon Your Name, joka ilmestyi vuona 2016. Nämä elokuvat ovat perinteisen animaatiotaiteen huippusuorituksia. Mutta Tuuli nousee ei aivan yllä edellisen tasolle niin juonikuvionsa kuin visuaalisen ilmeensä puolesta. Tuuli nousee ei tavoittele Your Name:n kaltaista fotorealistisuutta. Tarina on rikkonainen, eivätkä päähenkilötkään ole yhtä voimakaspiirteisiä.

Miyazakin elokuvissa teini-ikäisen protagonistin vastapainona on totuttu näkemään vastakkaista sukupuolta edustava hahmo. Niin myös tässäkin elokuvassa, vaikka varsinaista rakkaustarinaa saamme odottaa elokuvan loppupuolelle asti. Jiro on toisaalta koko lailla kypsemmässä iässä elämää jo paljon nähneenä opiskelijana. Jiro säilyttää poikamaisuutensa, vaikka joutuu työskentelemään ihmisten kanssa, jotka ovat miehiä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Japanin asevoimat tarvitsivat koko ajan suurempia ja tuhovoimaisempia koneita, sillä edistyksen etulinjassa oli pysyttävä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Japanin lentokoneteollisuus laahasi vuosikymmeniä länsimaalaisia perässä. Pian ollaan uuden sodan kynnyksellä, natsismi nostaa päätään, ja Japanin oli liittouduttava selviytyäkseen valloitussodasta. Käsittääkseni Japani vaihtoi paljon teknologia Saksan kanssa. Elokuvassa Jiro lähetetään Saksaan hakemaan oppia edistyneemmiltä insinööreiltä. Lentämistä verrataan aiheestakin muinaisen Rooman keisarikunnan saavutuksiin.

Lentämiseen liittyy kirous, joka tuodaan elokuvassakin toisinaan esiin. Jiron kaltaiset insinöörit halusivat hyödyttää ihmiskuntaa, mutta ensimmäiseksi lentokoneet valjastettiin sodankäynnin palvelukseen. Niiden kylvämä hävitys on mittaamattomasti suurempi kuin minkään muun sodankäynnin välineen.

Rakkaustarinaa saamme odottaa elokuvan jälkipuoliskolle asti. Miyazakin tapaan kahden vastakkaisen sukupuolen kohtaaminen on täynnä riemua ja elämäniloa. Tyttö ja Poika näkevät toisissaan kuvan itsestään ja jokin korkeampi voima tuo heidät vastustamattomalla tavalla yhteen. Lopussa nähtävä avioliittoseremonia kertoo ikivanhasta shintolaisesta perinteestä ja se säväyttää muuten niin maanläheisessä elokuvassa. 

Ghibli-studio on pitänyt käsin tehdyn animaation perinnettä hengissä. Sadun taika ei ole kadonnut minnekään, siitä todistavat suuret katsojamäärät sekä Japanissa, että muualla maailmassa. Disneyn viihdeimperiumi suoltaa ulos hittianimaatioita toisensa jälkeen, ja useimmat niistä on alusta loppuun tehty tietokoneella. Pienen budjetin animaatioita tulee edelleen olemaan, ne pärjäävät vieläkin hyvin jopa Oscar-kilpailussa.

Kun Hayao Miyazaki lähtee, Ghiblin tulevaisuus on epävarma. Ghibli on animaatiotekniikan suunnannäyttäjä, ja Miyazakin työtä arvostetaan myös Disneyllä. Kerrotaan, että animaattorit Disneylläkin kerääntyvät Miyazakin elokuvien ääreen lainatakseen ideoita. Miyazaki puhaltaa hengen noihin animaatioihin, eikä ole varmaa löytyykö hänen työlleen jatkaja.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Kaze Tachinu
  • Ohjaaja: Hayao Miyazaki
  • Käsikirjoitus: Hayao Miyazaki
  • Julkaisuvuosi: 2013
  • Genre: animaatio
  • Palkinnot: —
  • Ääninäyttelijät: Hideaki Anno, Hidetoshi Nishijima, Miori Takimoto, Masahiko Nishimura

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *