Vaatimattomasta kaupallisesta menestyksestään huolimatta First Reformed on merkkiteos, jonka vähäeleisetä suurenmoiseksi paisuva juonikuvio palkittiin ansaitusti oscar-ehdokkuudella. Elokuva saavutti oman pienen katsojakuntansa ja samalla myös kriitikoiden hyväksynnän. Ethan Hawken Toller erottuu päähenkilönä aidosti kristityksi, mikä on kovin epätavallista nykypäivän elokuvassa.
Elokuva sijoittuu pikkukaupunki Snowbridgeen, jota hallitsee hollantilaisten uudisraivaajien perustama kirkko, joka on myöhemmin saanut nimen First Reformed. Mutta tapahtumat näytellään New Yorkin laitakaupungin pienessä yhteisössä, joka on juuri saanut uuden hengellisen johtajan. Kahden kuukaudenkukuttua on tarkoitus juhlia First Reformed -kirkon 250-vuotis juhlapäivää
Toller (Ethan Hawke) alkaa kirjoittamaan päiväkirjaa ajatuksista ja tapahtumista, joita hän kokee Snowbridgen kirkon palveluksessa. Tästä lähtien Toller viettää illat mietiskellen whiskey-lasillisen ja päiväkirjansa äärellä ja kirjoittaa toisinaan jotain muistiin.
Pastori Toller tarjoaa viikoittaisen jumalanpalveluksen harvalukuiselle yleisölle. Toller tarjoaa myös ehtoollisen kuten kristittyjen kironmenoissa on tapana.
Saarnan jälkeen Mary Mensana (Amanda Seyfried) ilmestyy hänen puheilleen ja ilmaisee huolenaiheensa aviomiehensä Michaelin mielenterveydestä. Green Planet -aktivisti Michael on esittänyt kitkeriä ajatuksia siitä, mitä heidän piakkoin syntyvälle lapselle pitäisi tehdä. Toller on syntymättömän elämän puolestapuhuja ja puhuu aborttia vastaan. Toller suostuu jakamaan hetken Michaelin kanssa, jotta tämä saisi kertoa ajatuksistaan.
Anarkiaan taipuvainen ympäristöaktivisti Michael (Philip Ettinger) ja Toller käyvät mielenkiintoisen keskustelun luonnon monimuotoisuuden säilymisen puolesta. Toller vastaa Michaelille mitä hän ajattelee asiasta hengen miehen näkökulmasta. Michael on huolestunut siitä, millaiselta maailma näyttää kun lapsemme kasvavat ja perivät sen. Michael on pettynyt ihmiskuntaan ja haluaa ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Keskustelu kääntyy entisaikojen kristittyihin marttyyreihin, joihin ympäristö aktivisteja hänen mielestään voisi verrata. Toller kertoo myös elämäntarinansa. Hän kertoo olevansa Abundant Life järjestön lähettiläs, ja kertoo tätä kautta löytäneensä First Reformed kirkon ja papin ammatin.
Vieraillessaan Abundant Lifen massiivisessa pyhätössä, Toller tapaa entisen naisystävänsä Estherin, joka johtaa kirkkokuoroa. Mutta Toller tunnustaa, että tuo suhde oli jo aikoja sitten väljähtänyt. Toller vierailee myös kirkkokuntansa johtajan Jeffersin (Cedric the Entertainer) puheilla, joka ehdottaa, että 250-vuotisjuhla pidettäisiin Abundant Lifen kirkkosalissa tilaongelman vuoksi.
Tollerille nousee esiin teollisuusyrittäjä Ed Balqin (Michael Gaston) nimi, sillä tämä on lupautunut toimimaan vuosijuhlan rahoittajana. Monet kirkkokunnan mahtimiehet hänen lisäksensä on kutsuttu juhlajumalanpalvelukseen. Toller seurailee Balqin jalanjälkiä ja epäilee hänen peittelevän hyväntekeväisyydellä ympäristörikoksia, joita hänen tehdaskaupunkinsa ovat tehneet.
Kun Mary löytää pommiliivin, jonka hänen miehensä oli piilottanut heidän autotalliinsa, hän ennakoi jotain pahaa tapahtuvaksi Micahelin toimesta. Kun Toller saapuu paikalle hän ottaa nuo räjähteet haltuunsa, mutta kieltäytyy ottamasta yhteyttä poliisin. Michael kutsuu Tollerin puhumaan Waitbrookin puiston suojiin, mutta paikan päällä pastori löytää Michaelin ruumiin. Tämä näyttää vahvasti metsästyskiväärillä suoritetulta itsemurhalta. Hänen tuhkansa levitetään hänen omasta pyynnöstään saastuneeseen järveen.
Tollerin epäterveet elämäntavat ja alkoholismi alkavat näkyä hänen rappeutuneena terveytenään. Varoitusmerkkinsä hänelle antaa voimakkaat virtsatiekivut. Vieroitushoitoon hän ei kuitenkaan vielä ole valmis menemään. Viimein lääkäri haluaa hänen lopettavan alkoholin käytön ja haluaa suorittaa lisätutkimuksia, joihin Toller pitkin hampain suostuu. Toller aikoo kuitenkin saattaa päiväkirjansa loppuun hinnalla millä hyvänsä.
Kun juhlajumalanpalvelus lähestyy Balqin tuella joutuisasti, kaikenlaista rekvisiittaa kerätään mm. pieni historiikin First Reformed kirkon elämänmenosta. Tollerin ja Maryn seuraava tapaaminen on hyvin intiimi. He painautuvat toisiaan vasten ja kieppuvat tähtiin nähden allaan kaiken sen rikoksen, jonka ihmiskunta on tehnyt planeetallemme.
Mary tuntee olevansa ajatuksiltaan lähellä Michaelia, mutta tuntee äidin roolin kutsuvan häntä kauemmaksi. Mary on viimeisillään raskaana, kun 250-vuotisjuhla lähestyy. Toller pukee ylleen Michaelin itsemurhaliivin, vaikuttaa aikovansa räjäyttää pommin kaiken seurakunnan edessä. Viime hetkellä Jeffers kutsuu hänet luokseen ilmaisten huolensa hänen alkoholinkäytöstään. He ottavat hetken aikaa yhteen Raamatun sanasta, jonka kumpikin näyttää tuntevan perin pohjin. Jeffers kutsuu First Reformed -kirkkoa vähäpätöiseksi verrattuna Abundant Lifeiin. Eikä hänellä ole mitään sitä vastaan, että tuo kirkko suljettaisin kokonaan.
Toller aikoo tehdä itsestään marttyyrin tuntien olevansa sen velkaa Michaelille. Pommin räjäyttäminen täydessä kirkkosalissa olisi voinut tehdä pahaa jälkeä, mutta ennen kuin Toller ehtii toteuttamaan suunnitelmansa, jumalanpalvelukseen saapuu Mary, joka viimein saa hänet leppymään.
First Reformed on Indie-elokuvan hengessä väsätty pienimuotoinen trilleri, joka käsittelee kipeitä aiheita. Usein trillerin liikkeessä pitävä voima on rikos, mitä ei tässä elokuvassa varsinaisesti tapahdu. Törmäys kahden ihmisen välillä saattaa ilmetä tavalla, joka ei johda rikokseen.
First Reformed on kenelle tahansa kristitylle todellinen löytö – tällainen elokuva harvoin pääsee tuotantovaiheeseen asti. Elokuvan taustajoukoissa on täytynyt olla useampia sellaisia uskonnollisia ihmisiä, jotka omistavat elämänsä Raamatun tutkimiselle. Elokuvassa ei kuitenkaan lainata Raamattua kuin muutaman kerran nimittäin Jobin kirjaa ja Johanneksen ilmestystä.
Keskeiseksi teemaksi nousee uskonnon ja anarkismin sekä luonnonsuojelun välinen rajankäynti. Elokuva nimi First Reformed viittaa kristinuskon suuntaukseen, joka ei ole kaukana Suomen luterilaisuudesta. Toller on modernin ajan saarnaaja ja uskonpuhdistaja. Toller etsii itselleen uutta suuntaa mutta tarvitsee tähän toisen samanlaisen sielun hyväksyntää ja tukea.
Ensimmäisenä kokeneen katsojan mielenkiinnon herättää kuvasuhde, joka on epätavallinen ja ohjaajan toiveiden mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että laajakulmaotokset eivät ole niin laajoja kuin ne saattaisivat eeppisessä elokuvassa olla.
Aamuhämärästä esiin sukeltaa puinen kirkkorakennus, Jumalan huone, joka saa toimia tämän elokuvan näyttämönä. Arkkitehtonisesti Snowbridgen kirkko ei eroa niistä kirkkorakennuksista, joita uuteen maailmaan rakennettiin satoja kristinuskon levitessä sinne uudisraivaajien välityksellä – se on rakennettu pienen kaupunkiyhteisön tarpeisiin. Kirkkosali on pelkistetyn yksinkertainen, siitä puuttuvat kaikki ne krumeluurit, joita esimerkiksi katolilaisuus tunnustaa omakseen. Juhlallinen vanha kirkkorakennus huokuu tunnelmaa menneiltä vuosikymmeniltä. Hiljainen sali on paikka itsensä etsimiseen ja rauhoittumiseen. First Reformed on eräänlainen jäänne menneeltä ajalta, on vaikea olla sanomatta niin myös Tollerista.
Abundant Life on jonkinlainen sielun turvapaikaksi tunnustautunut yhteisö, jonka palvelukseen Toller lähettää opetuslapsiaan. Abundant Lifen kirkkorakennus moderniin maailmaan sovitettu pyhättö, joka on kuin toisesta maailmasta. Tällä tavalla nykyaikana uskonnon harjoittaminen halutaan tuoda lähemmäksi nuorisoa. Esther on turvallinen äitihahmo, jolle Toller uskaltaa kertoa huolensa, heidän suhteessaan on muunkinlaista värinää, mutta elokuva ei kerro siitä mitään muuta.
Abundant Lifen johtaja Jeffers on eläväinen, elämänmyönteinen hahmo, joka uskaltaa laskea leikkiä uskon asioista vilpittömällä mielellä. Hän on sellainen mies, jota Toller kaikessa pidättyväisyydessään osaa arvostaa.
Kamera viipyilee noissa pyhiinvaeltajien ornamenteissa, jotka kuuluvat läheisesti jumalanpalvelukseen. Elokuvan tunnusmerkkejä ovat pitkät otokset, joita katsojalla on aikaa märehtiä. Elokuva on nykyajan nuorelle yleisölle auttamattoman hidastempoinen. Joskus ei tarvita kuin kynttilä antamaan tarpeeksi valoa kohtaukselle. Kaikki on järjestyksessä kirkossa, kuten myös Tollerin omassa makuuhuoneessa, mikä kertoo paljon yksinäisen miehen sielunmaisemasta. Rekvisiitta kertoo järjestäytyneestä maailmasta, ei sekasorrosta, joka vähä vähältä kuluttaa ihmistä aina henkilökohtaiseen vararikkoon asti.
250-vuotisjuhla on pienelle kaupunkiyhteisölle ainutkertainen tapahtuma, jonka onnistumisesta riippuu kirkon tulevaisuus. Toller valmistautuu siihen kuin elämänsä tärkeimpään koetukseen ja niin siitä tuleekin sellainen.
Elokuva menee suoraan asiaan, ja esittelee kaikki tärkeät henkilöhahmot, joita e kokko rainaan mahdu kuin kourallinen. Elokuva omistaa pitkiä pätkiä kahden keskiselle vuoropuhelulle, jolloin potretti otetaan läheltä ja näyttelijät täyttävät koko kuvaruudun.
Michaelin mielestä olemme astelemassa vääjäämättömästi kohti omaa tuhoamme ja sivilisaation loppua. Tämä tulee aktivistin mielestä toteutumaan jo Michaelin elinaikana, mistä jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä. Toller on tottunut jakamaan aikansa sellaisen kanssa, joka suostuu häntä kuuntelemaan.
Hän suhtautuu Michaelin puheisiin varauksella, mutta tämä tulee selvästi muuttumaan elokuvan lähestyessä loppuaan. Konflikti syntyy, kun kauempana toisistaan sijaitsevaa maailmankatsomusta kohtaa nykypäivän maailmassa. Toller näkee terapeuttisella varmuudella Michaelin sisimpään ja haluaa tuoda sieltä esiin elämänmyönteisempiä ajatuksia. Toller ilmaisee mielipiteensä abortista, joka hänen mukaansa on loukkaus Jumalan eläville olennoille antamaa elämän lahjaa kohtaan. Toller paimentaa Michaelin uskomuksia äärioikealta enemmän inhimillisempään suuntaan.
Toller avautuu Michaelille omasta värikkäästä menneisyydestään, ja kertoo kokeneensa matkan varrella samanlaisia pettymyksiä. Toller kertoo, että hänen ajautumisensa sotilasuran jälkeen papin ammattiin ei ollut hänen ensimmäisiä tavoitteitaan. Hän katuu syvästi lähettäneensä poikansa Josephin Irakiin kuolemaan isänmaan puolesta. Tollerin patriotismi on jäänteitä vahvan isähahmon vaikutusvallasta eikä hän niitä enää tunnusta.
Tollerin sanoin Michael välitti ehkä maailmasta liikaakin, eikä keskittynyt siihen, mikä on kristinuskon sanoma. Michaelin hautajaiset tapahtuvat merkityksellisesti lahdelman rannalla, jonka teollisuusjätteet ovat muuttaneet elinkelvottomaksi.
Toller soimaa viime kädessä itseään siitä, ettei ollut pystynyt pelastamaan Michaelia, kun hänellä oli ollut tilaisuus. Rakkaus Marya kohtaan merkitsee hänelle vapautusta synneistään ja ennen kaikkea syyllisyydestä poikansa kuolemaan. Ennen kuin Toller ryhtyy marttyyriksi, hän ja Mary suutelevat ja kamera kieppuu heidän ympärillään.
Maryn suurisilmäiset vahvapiirteiset kasvot tuovat mieleen erään toisen tähtinäyttelijän, jonka nimeä en muista. Meikkaus tuo Hawkesta esiin hänen parhaan puolensa, mutta näemme myös hänen omat kasvonsa elokuvan edetessä.
Toller kantaa papin pukua hiljaisen arvokkaasti, se on jollakin tavalla universaali papin arvovallan tunnusmerkki. Toller haluaa säilyttää muistot päiväkirjan muodossa, sillä hänellä on sellainen tunne, että First Reformed on vain välietappi hänen matkallaan. Tollerin päiväkirja täydentää niitä ajatuksia, joita käsikirjoittaja tuo katsojan ulottuville. Tollerin filosofia on monitulkintaista viinilasin ääressä nautittua ajattelua, joka ei kaikkinensa aukea katsojalle.
Toller on omistanut elämänsä Jumalan palvelukselle ja tahtoo apostolien tavoin levittää sanaa pienelle seurakunnalleen. Sielunpaimenen rooli on kutsumustehtävä, eikä kaikille löydy tuota palavaa intoa toteuttaa sitä. Menneisyyden varjo pakottaa hänet palaamaan yhä uudelleen muistoihin, jotka hän mieluummin unohtaisi. Tragedia, jonka läpi Toller on joutunut luovimaan, on johtanut hänet elämässä sivuraiteelle. Mutta tunnelin päässä häämöttää vapautus hänen sisintään raatelevasta syyllisyyden tunteesta.
Toller opettaa Maryn rukoilemaan, ja osoittaa, että siihen ei tarvita pitkiä puheita tai voimasanoja, vaan pelkkä vilpitön katumuksen osoitus. Maryn kanssa Toller kokee ihmeellisiä asioita, kun he lentävät tähtien seurassa satoja metrejä maanpinnan yläpuolella.
Joskus elämä heittää kaikkein vilpittömänkin sielun eteen haasteita, joiden taakka muodostuu liian raskaaksi kantaa. Toller on kaikin puolin sydämellinen ihminen, joka on omistanut elämänsä lähimmäisen palvelemiseen. Kun hän kohtaa ihmisen, joka katselee maailmaa vieraasta näkökulmasta, pintaan saattaa nousta väkeviä tunteita.
Mutta Toller ei voi mitään sille tunteelle, joka muistuttaa, että hänen elämästään puuttuu jotain tärkeää. Toller ei löydä etsimäänsä päivittäisestä saarnasta tai keskustelusta kadonneiden sielujen kanssa. Tuntuu siltä kuin korkeampi voima haluaisi pistää hänet koetukselle. Tollerin mielestä vastoinkäymiset kuuluvat Jumalan suunnitelmaan ja jokaisen on otettava ne vastaan nöyrästi ja nurisematta. Kertomus ei tulkitse mielen pimenemistä vaan pikemminkin hairahtumista valosta, jota First Reformed – kirkko säteilee ympärilleen.
Tollerin terveydentilan vähitellen rappeutuessa katsojakin tietää mitä hänen elämälleen on tapahtumassa. Toller on tosipaikan edessä, kun hän huomaa, että Jumala ei ollut varannut hänelle kovin pitkää elinaikaa.
Balq Industries – tapaus jää painamaan Tollerin mieltä siihen emme saa ratkaisua tässä elokuvassa. Mutta tämä pieni juonikuvio muistuttaa merkitsevästi Erin Brockovichista tehtyä tarinaa. Balqin ympäristörikos on tärkeä modernin maailman ennakkotapauksista vaikkakin kuvitteellinen.
Maallistuminen pikkukaupungissa ilmenee ihmisten harhautumisena etsimään elämästä sellaista, minkä voisi tavoittaa vain uskon avulla. Ympäristön rappeutumien ja kirkon yhteisön hajoaminen ovat apokalyptisiä merkkejä kertovat suuresta muutoksen tuulesta. Päivänvalossa lähiön talot on sommiteltu vierekkäin, vaatimattomasti, mutta lähes mittatikun tarkkuudella. Elokuvan perussävy on harmaa, eikä kovin syvälle epätoivoon vajota.
Taustamusiikkia ei elokuvassa kuulla – se ei sovi tämän elokuvan repertuaariin, ja minusta se onkin ainoa oikea tapa toteuttaa tällainen elokuva. Rikkinäiset urut ovat se kadonnut musiikki, jota kuulemme elokuvan loppupuolella. Taustalla kuullaan vain vaimeaa jyrinää, joka menee katsojan alitajuntaan.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: First Reformed
- Ohjaaja: Paul Schrader
- Käsikirjoitus: Paul Schrader
- Julkaisuvuosi: 2017
- Genre: draama
- Palkinnot: —
- Näyttelijät: Ethan Hawke, Amanda Seyfried, Cedric the Entertainer, Phili Ettinger, Michael Gaston