Valikko Sulje

Pieni suklaapuoti

 

Vuonna 2000 ensi-iltansa saanut Pieni suklaapuoti (Chocolat) perustuu englantilaisen kirjailijan Joanne Harrisin samannimiseen romaaniin. Tarinan mukaili elokuvan kielelle sopivaksi Rober Nelson Jacobs. Elokuvan soundtrack on poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen ja toi elokuvalla oscar-ehdokkuuden. Juliette Binoche tekee vahvan roolisuorituksen salaperäisenä suklaapuodin pitäjänä.

Elokuvan alussa kamera kuvaa pientä ranskalaista kylää, joka on tapahtumien näyttämönä. Kirkonkellojen soidessa väkeä pakkautuu sisään kirkkorakennuksen oviaukosta. Kertojanääni johdattaa tarinan alkuun. Pappi saarnaa täpötäydelle kirkkosalille paastonajan ja katumuksen merkityksestä. Väen joukossa ovat kaikki kertomuksen tärkeimmät hahmot.

Eräänä talvipäivänä kaksi koditonta matkalaista, nainen ja tytär, saapuvat konditorian ovikynnykselle. Nyt jo rapistuneen rakennuksen omistaja Armande (Judi Dench) ottaa heidät epäluuloisena vastaan. Naisen nimi on Viande (Juliette Binoche) ja hänen mukanaan kulkee noin 10-vuotias Anouk. Heidän aiemmat etappinsa olivat olleet Wienissä ja Andalusiassa. Viande kertoo haluavansa perustaa suklaapuodin.

Ensimmäisenä kylän vaikutusvaltaisin mies kreivi Reynard (Alfred Molina) tulee tapaamaan heitä. Reynard on esimerkillinen myös uskon asioissa. Hän opiskelee historiaa rouva Clairmontin (Carrie Anne Moss) toimiessa hänen sihteerinään. Clairmontilla on pieni poika, joka on lahjakas piirtäjä ja hänen piirustuksensa kuvaavat kuolemaa. Viande sisustaa puotinsa eriskummallisilla tavaroilla ja ryhtyy valmistamaan suklaata.

Seuraavaksi ovesta putkahtaa Kreivin palvelija, joka saa maistaa ensimmäisenä puodin suklaata. Tapaamme Josephinen ja tämän juomarimiehen Sergen, joka siivouttaa asuntoaan vaimollaan. Josephine on hieman sisäänpäin kääntynyt ja elää väkivaltaisen miehen tossun alla. Kreivi pitää suklaapuodin pitäjää häpeämättömänä ja röyhkeänä naisena, joka loukkaa paastonajan sääntöjä. Hänen mielipiteensä jakaa pian pappi Henri, joka hänkin on juuri saapunut kylään. Kaikki, jotka maistavat suklaata, pitävät sen makua ihmeellisenä.

Ei kestä kauan, kun huhupuheet alkavat levitä häpeämättömästä naisesta ja tämän aviottomasta lapsesta. Suutuspäissään Viande marssii henkilökohtaisesti Reynardin luo ja ihmettelee näitä juoruja. Reynard sanoo ettei Viande tule kestämään pääsiäiseen asti.

Iltaisin Anouk pyytää äitiään kertomaan tarinoita, joista hänen isovanhempiaan koskeva on hänen suosikkinsa. Tarina paljastaa suklaaseen piilotetun salaisuuden, nimittäin sen parannusvoiman. Kertomuksen mukaan Viande on apteekkarin pitäjän intiaanin lapsi ja aloittanut maankiertämisen vanhempiensa kanssa. Josephine pakenee miehensä luota ja saapuu suklaapuodinovelle. Viande ottaa hänet ystäväkseen ja opettaa hänelle suklaanvalmistuksen taidon.

Nyt kreivi Reynard haluaa tehdä Sergestä kunnon miehen ja pakottaa tämän ripittäytymään. Sergessä alkaakin näkyä muutosta, mutta tämä palaa pian entisiin tapoihinsa. Kreivi näkee kyläläisten antavan periksi konvehtien houkutukselle, suklaata syödään nyt jopa jumalanpalveluksissa. Hän käynnistää kampanjan säädyttömyyttä vastaan.

Jokea pitkin saapuu vapaata elämää viettäviä maankiertäjiä, joita lapset kutsuvat merirosvoiksi. Vianden ja kitaraa soittavan Rouxin (Johnny Depp) välille syttyy romanssi. Vianne palkka Rouxin hoitamaan puotiaan, mikä on kreivin mielestä kammottavaa näin pääsiäisen alla. Koska kaikki näyttävät olevan häntä vastaan Viande suunnittelee lähtevänsä kaupungista.

Käy ilmi. että Armandella on diabetes, ja näin ollen suklaapuodin herkut eivät tee hyvää hänen terveydelleen. Viande haluaa järjestää hänelle 70-vuotis juhlat, jonne kutsutaan puodille avomielisiä ihmisiä. Juhlat jatkuvat Rouxin veneellä, missä myös Vianden ja Rouxin suudelma tapahtuu. Kun Rouxin vene sytytetään yöllä palamaan, on selvää, etteivät kaikki pidä maankiertäjistä. Armande kuolee pian juhlien jälkeen diabeteksen aiheuttamaan kohtaukseen.

Kun kreiville paljastuu, että Serge oli tuhopolton takana, kreivi usuttaa hänet lähtemään kylästä koskaan palaamatta. Pääsiäisen aikana Kreivi itse haluaa tunnustaa syntinsä ja tuntee hairahtuneensa polulta. Illalla Reynard  tunkeutuu suklaapuotiin ja mässäilee suklaalla ennen kuin lopulta sammuu. Elokuva päättyy pappi Henrin saarnaan, jonka innoituksena tapahtumat olivat olleet. Kylästä karkotettu Roux palaa takaisin kylään kesällä ja rakkaustarina voi jatkua.  

Tällä elokuvalla on merkitystä niille, jotka uskovat sadun voimaan ja eläytymiskykyyn. Nykypäivän sadut juontavat juurensa myyteistä ja kansanperinteestä. Elokuvan kahden päähenkilön takana on merkillinen tarina, joka ulottuu vuosikymmenien päähän. Pieni suklaapuoti on avoimen uskonnollinen elokuva, mikä pienissä elokuvatuotannoissa tuntuu yhä mahdolliselta.

Alussa kamera sukeltaa esiin sumusta mikä onkin yksi jännittävimpiä tapoja aloittaa elokuva. Kuvat ilmasta päin aloittavat ihmeellisen sadun, josta pitävät varmasti myös aikuiset. Elokuvan ensimmäisissä kuvissa tummasävyinen maisema näyttäytyy harmaana ja autiona. Kertojan ääni kuvailee katsojalle tarinan taustoja, pieniä mielenkiintoisia seikkoja menneisyydestä. Kaikki elokuvassa puhuvat englantia, mikä on helpottava ratkaisu, vaikka ollaan Ranskan maaperällä.  Kirkonkellot soivat enteilevästi, ne kuuluvat kylän elämänmenoon elimellisesti. Katsoja ottaa osaa katoliseen messuun, jonka rekvisiittana ovat holvikaaret, saarnastuoli ja kaapuun pukeutunut pappi.

Mutta mitä ihmiset etsivät tuosta ikivanhasta seremoniasta, lohdutusta ja anteeksiantoa vaiko kristukseen sanoja tietä näyttämään? Kylän asukkaat ovat Jumalaa pelkääväisiä ihmisiä, mihin ateistinen Vianne tekee poikkeuksen. Jumalanpalvelus ei ole sattumanvarainen tapa aloittaa elokuva. Näin katsoja saa heti totuudenmukaisen käsityksen kylän asukkaiden hengellisestä elämästä.  

Alfred Molinan näyttelemä Kreivi Reunard on kyläyhteisön järkähtämätön ja oikeamielinen johtohahmo. Jumalanpalveluksessa hän istuu eturivissä. Reynardilla tuntuu olevan kykyä vastustaa suklaapuodin asettamia houkutuksia. Lopussa hän kuitenkin hairahtuu itsekin siveelliseltä polulta, kun antaa suklaan houkutuksille vallan. Hahmon ilmeikkyydestä voi tunnistaa tutun näyttelijän, jonka ura käsittää kunnioitettavan määrän sivuosia seikkailuelokuvissa.   

Judi Dench on elokuvan sivuosanäyttelijöistä se, joka ensimmäisenä valloittaa kohtauksen. Hän on elokuvan maailmaa seuranneille tuttu kasvo, eritysesti James Bond elokuvien ikoninen M. Hänen kärtyisän ja lyhytsanaisen olemuksensa takana on sydämellinen nainen. Armandesta on tarkoituksella tehty ei niin siveellinen mutta paljon elämänkokemusta omaava hahmo. Viannen tyttären Anoukin roolissa Victoire Thivisol on pieni näyttelijänalku ja tässä elokuvassa hieman poikatyttömäinen, mutta kypsä ikäisekseen. Tuohon aikaan avioton lapsi oli vielä vanhemmalleen suuri häpeä, eikä ole ihme, että juorut alkavat heti levitä vanhemman kansanosan keskuudessa.

Vianne ei tunnu kunnioittavan Jumalan säätämää pyhäpäivää tai paastonaikaa. Ihmisten epäluulot ja pilkanteko johtavat lopulta siihen, että Anouk alkaa epäillä äitinsä hyväntahtoisuutta, onko hän paholaisen asialla? Miksi äiti ei halua osallistua jumalanpalvelukseen ja elää niin kuin muutkin ihmiset?       

Lasse Halström on kerännyt parhaimmistoonsa kuuluvaan elokuvaan todellisen liudan tähtinäyttelijöitä, eikä tee ensimmäistä kertaa tee yhteistyötä Johnny Deppin kanssa. Deppillä on elokuvassa kuitenkin paljon pienempi osa kuin kuvittelin. Elokuvan kudelmaan kuuluu tusinan verran sivuhahmoja, joista jokaisella tuntuu olevan paikkansa tarinassa.

Ääniraidalla kuullaan ranskalaisia kansanballadeja muistuttavaa musiikkia, jossa yhdistyvät viulu ja piano. Toisinaan kuullaan mykkäelokuvan kultakaudelta 1920-luvulta vaikutteita saanutta musiikkia.

Maagisen realismiin piiriin kuuluvan elokuvan päähenkilö Vianne taikavoimilla varustettu pakana, vai vain taitava ihmistuntija, joka osaa kertoa tarinoita. Elokuvassa ollaan 1950- ja 1960 luvuilla vaikka länsimaiset vaikutteet eivät olekaan vielä paljon muuttaneet kylän elämänmenoa. Eräässä kohtauksessa pappi Henri tunnustaa Reynardille ihailevansa amerikkalaista rock-musiikkia.       

Vianne valmistaa suklaata 2000 vuotta vanhan intiaaneilta periytyvän reseptin mukaisesti. Ei ole tuulesta temmattua, etteikö suklaa todella voisi sisältää parantavia ainesosia. Mikä tekee suklaakonvehteista niin makoisia, että niiden syömiseen jää koukkuun? Suklaa on tietysti tunnettu nautintoaine ja tärkeä osa ranskalaista keittiötä.  

 ihmiset ripittäytyvät ja paljastavat elämästään häpeällisiä seikkoja papille, jota puhutellaan koruttomasti ”isäksi”. Jumalan antama valtuutus auttaa ihmisiä heidän heikkoudessaan. Suklaapuodin saapumisen jälkeen kylän asukkailla tuntuu olevan paljonkin ripittäytymisen aihetta

Elokuvan käännekohdassa Roux ilmestyy Viannen elämään. Nämä kaksi maankiertäjä tuntuvat löytävän toisistaan hengenheimolaisen. Heidän rakkaustarinansa olisi voinut entisestään laajentua, jos ihmisten vihamielisyys ei olisi tukahduttanut sitä heti ensi metreillä. Johnny Depp on tässä elokuvassa vielä suhteellisen nuori, ja hänen merkittävimmät roolisuorituksensa antoivat vielä odottaa itseään. Mutta hänen hahmonsa on saanut jo lisää syvyyttä, jos sitä vertaa esimerkiksi indie-elokuvan klassikkoon nimeltä Gilbert Grape.   

Vianne haluaa auttaa ihmisiä heidän ongelmissaan ja tarjoaa turvapaikan esimerkiksi Josephinelle. Vai onnistuuko hän sen sijaan kylvämään eripuran siemenen? Aikakausi ei ollut selvästikään vielä valmis ottamaan vastaan suklaapuotia, joka tarjoaa niin maallisia houkutuksia tietämättömille ihmisille.

Tarinan lumous hetkeksi rikkoutuu, kun tragedia yllättää katsojan. Elokuvan hahmot eivät olekaan niin viattomia kuin miltä vaikuttavat. Tarinalla on myös rikollinen kuten monissa kertomuksissa ja tässä elokuvassa on vain yksi sellainen. Serge ei muiden ihmisten hyvistä aikeista huolimatta pysty muuttumaan.

Kun myrsky nousee ihmiset sulkeutuvat koteihinsa, luonnonvoimia on totuttu kunnioittamaan. Niiden uskottiin enteilevän tulevaa ja katsoja saakin itse pohtia, onko myrskyllä syvempi merkitys.  Elokuvan tapahtumat yltyvät avoimeksi sodankäynniksi Reynardin edustavan moraalikäsityksen ja suklaapuodin houkutusten välillä.

Vianne on aina hymyileväinen ja hyväkäytöksinen nainen, joka huolehtii lähimmäisistään ja osaa käyttää naisellista viehätysvoimaansa. Tarinasta puuttuu yliluonnollinen elementti eikä hyvän vastapainona ole varsinaisesti pahuuden voimia. Elokuvan sävy on lähes koko elokuvan pituuden ajan miellyttävän positiivinen. Silti elokuvassa on kohtauksia, joiden tunnelma saattaa olla melkein pelottava.

Anoukin mielikuvitusystävällä Pantouflella on kengurun olemus mutta tyttö osaa puhua tämän kanssa.  Kertomukset kiertävät kylän talosta taloon ja ihmiset ovat taipuvaisia uskomaan niihin. Kylän ihmisten tavassa elää ja uskomuksissa on piirteitä pimeältä keskiajalta. Ihmiset häilyvät uskonnon tuoman sivistyksen ja maallisten nautintojen välillä.

Halströmin hahmot ovat omaperäisiä ja inhimillisiä, jotka ihmiselämän kurjimman puolen nähneinä omaavat paljon elämänviisautta. Ruotsalaisohjaaja on onnistunut vangitsemaan filmille jotakin ikivanhojen perinteiden mukaisesta elämänmenosta, johon edistys ei ole vielä jättänyt jälkeään. Hänen ohjaustyönsä pysyttelee tiukasti kiinni todellisuudessa, eikä tarinaan sotketa yliluonnollisia kykyjä omaavia ihmisiä tai eläimiä ellei oteta huomioon Anoukin mielikuvitusystävää kenguru Pantouflea, josta katsojakin näkee vilauksen elokuvan loppupuolella. Anouk tarvitsee muille näkymätöntä ystäväänsä, sillä häneltä puuttuu todellinen sydänystävä. Maankiertäjillä ei ole matkan varrella mahdollisuutta kiintyä ihmisiin

Mutta miksi elokuvan tapahtumat keskittyvät juuri Ranskan maaseudulle, eikä jonnekin päin Yhdysvaltoja? Tietysti keskiaikaisia kyliä ei sattuneesta syystä ole uudella mantereella. Taustalla saattaa keskiaikainen tarina perinne, joka elää vahvempana vanhalla mantereella kuin uudella mantereella.

Elokuva pähkinänkuoressa

  • Alkuperäinen nimi: Chocolat
  • Ohjaaja: Lasse Hallström
  • Käsikirjoitus: Joanne Harris, Robert Nelson Jacobs
  • Julkaisuvuosi: 2000
  • Genre: draama
  • Palkinnot: —
  • Näyttelijät: Juliette Binoche, Johnny Depp, Judi Dench, Alfred Molina, Carrie Anne Moss

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *