Dokumentin toinen puolisko jatkaa siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin. Uuden kasvavan teollisuudenalan taustavaikuttajat, liikemiehet ja nörttikapinalliset kohtasivat tietokonemessuilla San Franciscossa vuonna 1977. Messujen mittasuhteita verrattiin Woodstock-musiikkitapahtuman kävijämääriin. Näytteilleasettajia tuli paljon Kalifornian ulkopuolelta. Messuilla esiteltiin muun muassa Apple II tietokone, jonka takana oli eräs Steve Jobs niminen liikemies. Jobs tajusi, että tietokoneen tuli olla myös ulkomuodoltaan puoleensavetävä. IBM:n ”laatikko” tuntui tuolloin luotaantyöntävältä. Apple II:n muotoilu otti vaikutteita Japanin hengellisistä liikkeistä. Jobs ennusti tulevaisuutta taitavasti, ja hänellä oli jo tuolloin selväpiirteinen visio siitä, millainen henkilökohtainen tietokoneen tulisi olla.
Vuonna 1979 maailmalle esiteltiin Vici Calc -niminen taulukkolaskentaohjelma. Se oli ensimmäisiä todella käyttökelpoisia sovelluksia henkilökohtaiselle tietokoneelle. Vici Calc-ohjelmalla ei tahkottu rahaa, sillä patenttisuojaa ei lain mukaan voinut vielä tuolloin soveltaa tietokoneohjelmiin. Laki muuttui vasta muutamia vuosia myöhemmin. Vici Calcista tuli niin sijoittajien kuin kirjanpitäjien suosikkityökalu. Merkkipohjainen Vici Calc oli karun näköinen mutta toimiva, ja sen käyttökynnys oli matala. Vici Calc oli ennen kaikkea nopea verrattuna aikaisempiin menetelmiin.
1980-luvulla uusi teollisuudenala kasvoi ripeästi. Ronald Reagan valittiin Yhdysvaltain 40. presidentiksi. Reagan puolusti konservatiivisia arvoja, ja puhui kodin, perheen ja uskonnon puolesta. Reaganin aikana Yhdysvalloista haluttiin tehdä maailman ykkösmahti niin talouden, sotavoimien kuin teknologian puolesta. Ohjelmat alkoivat levitä myös opiskelijapiirien ulkopuolelle. Tuolloin syntyivät myös ensimmäiset teknologiamiljonäärit. Apple kirjautui pörssiin vuonna 1980.
IBM toi markkinoille oman henkilökohtaisen tietokoneensa huhtikuussa vuonna 1981. Yrityksessä oli viimein tajuttu, että alan tulevaisuus oli juuri sen kaltaisissa laitteissa, ei suurtietokoneissa. Aluksi salassa pidetty tietokoneprojekti nosti IBM:n taas kehityksen kärkeen. Kun IBM:n PC julkaistiin, se oli tuolloin ”iso juttu”, ja tuli monille suurena yllätyksenä. Nyt uskottiin, että IBM saisi yrityksetkin kiinnostumaan uudenlaisesta tietokoneesta. IBM oppi nopeasti Applen businesshenkiset toimintatavat.
1980-luvulla Microsoftin BASIC-kielestä tuli suosituin ohjelmointityökalu. Bill Gates ja Paul Allen kehittivät oman Altair Basic tulkkinsa jo vuonna 1975. Monissa lähteissä annetaan ymmärtää, että Bill Gates oli DOS-käyttöjärjestelmän ohjelmakoodin takana. Todellisuudessa Microsoft osti ohjelman Tim Paterson nimiseltä mieheltä. Microsoft jatkoi MS-DOSin kehitystyötä ja tarjosi ohjelmaa IBM:lle ja siitä tulikin IBM:n henkilökohtaisen tietokoneen perusohjelmisto.
Piilaakso säilytti asemansa uuden teknologia keskuksena, ja siellä virisi 1980-luvulla uudenlainen yrityskulttuuri. Suuryritykset perustivat sinne pääkonttoreitaan. Xerox niminen yritys aloitti Piilaaksossa jotain sellaista, mistä tulisi myöhemmin tietokonemaailman suunnannäyttäjä. PC:n kehittäjät halusivat tehdä tietokoneen käytöstä yksinkertaisemman. Palo Altossa Xeroxin tutkimuskeskuksessa kehitettiin graafinen käyttöliittymä ja hiiri sen ohjaustyökaluksi. Uutena tulivat ikonit ja kuvakkeet ja jopa tekstinkäsittelyohjelma. Kävi kuitenkin niin, että laite myytiin Steve Jobsille, joka käytti sitä tulevan Macintosh tietokoneensa pohjana.
Lopulta dokumentissa päästään 1990-luvulle Internetin ja World Wide Webin aikaan. Tuolloin kaikilla oli jo PC ja tietoverkko yhdisti maailmaa aivan uudenlaisella tavalla. Aikakausi synnytti sellaisia suuryrityksiä kuin Netscape, Tesla, Hotmail ja Pay Pal. Vuonna 1998 Stanfordin opiskelijat Larry Page ja Sergei Brin kehittivät Googlen, josta tulisi myöhemmin käytetyin hakurobotti. Selaimeen integroitu Google-hakupalvelu oli ennennäkemättömän nopea ja yksinkertainen käyttää.
Syyskuussa v. 2001 Word Trade Centerin torneihin tehty terrori-isku muutti maailmaa. Tapahtuman jälkimainingeissa virisi pelko suljetusta yhteiskunnasta, jota valvottaisiin Internetin ja sosiaalisen median avulla. Vapaan teknologian uudet mahdollisuudet nähtiin uhkakuvana. Marc Zuckerbergin Facebookilla on nykyisin 1,6 miljardia käyttäjää. Zuckerbergin oli tarkoitus helpottaa ihmisten kohtaamista, mutta hänen ohjelmansa ei ole pystynyt korvaamaan kasvoista kasvoihin tapahtuvaa kommunikointia.
Hippisukupolven suuret unelmat ovat kadonneet. Ne, jotka aikoinaan vastustivat suuria teknologiayrityksiä ovat huomanneet nykyisin pönkittävänsä niiden toimintaa. Innovaatiohenki on kuitenkin elossa. Se on piilossa suuryritysten tietokonesaleissa, yliopistojen kampuksilla ja tietokone messujen nuorten näytteilleasettajien mielissä. Start Up -yrityksiä perustetaan yhä ja monet niistä ovat onnistuneet nousemaan huipulle.
Punaisena lankana dokumentissa kulkee henkilökohtaisen tietokoneen kehityshistoria. Koska dokumentti on puristettu kahteen tunnin pituiseen osaan, se pystyy vain raapaisemaan pintaa. Tärkeimmät etapit Altair 8800:sta IBM PC:hen ja edelleen Macintoshiin on kuvattu kiinnostavasti ja ymmärrettävästi. Dokumentissa annetaan paljon tilaa haastateltavien tuntemuksille faktaperusteisten kommenttien sijaan. Dokumentissa yritetään tosissaan tavoittaa sitä nörttiyden henkeä, joka 1960- ja 1970-lukujen Yhdysvalloissa valtasi alaa. Nykyisin tietokoneen kehitystyö on suuryhtiöiden kamppailua, ja ihmiset uusien keksintöjen takana jäävät peittoon. Noissa 1960- ja 1970-lukujen opiskelijaliikkeissä oli jotain ainoalaatuista. Ne kukoistivat aikana, jolloin yhteiskunnalliset epäkohdat olivat räikeimmillään. Samanlaista nörttiyden ja pyyteettömyyden henkeä ei luultavasti tulla enää näkemään.
Maailma on muuttunut paljon ja olemme nyt 2000-luvulla uusien haasteiden edessä. Tietokoneohjelmat ovat massiivisia satojen henkilöiden projekteja. Alkuaikojen yksinkertaisen nerokkaat keksinnöt ovat unohtuneet ja jääneet edistyksen varjoon. Uusi vuosituhat on synnyttänyt valtavirtaa vastustavia liikkeitä, jotka ovat saaneet paljon vaikutteita 1960- ja 1970-lukujen hippiliikkeestä. Teknologian uskotaan ratkaisevan saastumisongelman, ilmastonmuutoksen ja epätasa-arvon ongelmat. Tietokoneelle keksitään vielä varmasti lukuisia uusia käyttötapoja. Maailma on nähnyt uudenlaisen nörttisukupolven syntymisen. Tämän päivän nörtit liikkuvat Internetissä kuin kotonaan ja keräävät sieltä vaikutteita. Sananvapausliike on yhä voimissaan ja saanut uusia muotoja. Sitä ruokkivat erityisesti maailmalla julkisuuteen tulleet epäkohdat. Nykyaikana vapautta tietokonemaailmassa edustavat avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat, joista Linux-käyttöjärjestelmä on tunnetuin esimerkki.