Piin elämä on Ang Leen taidonnäyte vuodelta 2012. Elokuvan tapahtumat kietoutuvat yhden päähenkilön ympärille. Pääosaa esittää intialaissyntyinen Suraj Sharma. Piin elämän käsikirjoitus perustuu pitkälti Yann Martelin samannimiseen novelliin. Piin elämä oli budjettiinsa nähden jättimenetys ansaiten lippuluukuilla 609 miljoonaa dollaria. Kriitikot ylistivät elokuvaa sen taiteellisista ansioista. Piin elämä oli Elokuva akatemian ehdokkaana 11 kategoriassa, joista se voitti neljä. Suuri osa elokuvan tapahtumista on toteutettu tietokonegrafiikalla. Kohtaukset merellä kuvattiin keinotekoisessa vesisäiliössä, joka rakennettiin hylätylle lentokentälle.
Toimittaja, jonka nimeä tarina ei mainitse, saapuu päähenkilön (Irrfan Khan) luo. Päähenkilömme on muuttanut asumaan Kanadaan, mutta muistaa yhä lapsuusvuotensa toisella puolelle maapalloa. Toimittajan ja Piscine Patelin haastattelu toimii kehyksenä itse tarinalle. Toimittaja haluaa kirjoittaa kirjan Piin uskomattomasta seikkailusta keskellä Tyyntä Valtamerta. Piscinen uskoo, että Kohtalo järjesti heidän kohtaamisensa, ja että hänen tarinansa pitikin tuleman julki jossain vaiheessa. Piscine aloittaa tarinansa aivan lapsuudestaan asti, mikä johdattaa katsojankin itse tapahtumiin. Pii syntyi Ranskan Pondicherryssä Intiassa. Piscinen kertoo olevansa hyvä uimari, sillä läheinen sukulainen opetti hänelle tämän taidon. Myöhemmin hän tuli tarvitsemaan taitoaan veden varassa selviytyäkseen.
Pii sai epätavallisen nimensä Pariisissa olevan uima-altaan, Piscine Molitorin, mukaan. Noin 11-vuotiaan päähenkilön elämää kuvataan jonkin matkaa. Koulussa hän saa liikanimen Pissi, jota myös hänen opettajansa häpeilemättä käyttivät. Pii joutui kestämään paljon erikoisen nimensä vuoksi. Jossain vaiheessa Piscine ryhtyi käyttämään itsestään lempinimeä Pii. Sanan alkuperähän on Kreikan kielessä, se on 16. kreikkalainen aakkonen. Matematiikassa se on päättymätön desimaaliluku, jossa se kuvaa ympyrän kehän ja halkaisijan suhdetta.
Päähenkilömme vietti koko lapsuutensa Pondicherryn intialaisessa kaupunginosassa. Ennen Piin syntymää hänen isänsä perusti eläintarhan kasvitieteellisen puutarhan viereen. Tämän eläintarhan takia Piin vanhemmat tapasivat toisensa. Pii kertoo tarinassaan olevansa katolinen hindu. Haastattelija esittää kummastuksensa. Voiko ihminen palvoa kristinuskon Jumalaa yhdessä hindujen 33 miljoonan kanssa? Intian jumalien tekemät ihmeteot viehättivät nuorta Piitä. Rationaalinen Isä opetti varomaan uskonnon illuusiota. Pii saa ensimmäisen kosketuksen kristinuskoon vierailtuaan kirkossa ja tavattuaan papin. Kristus ja kärsimys ihmetyttivät poikaa. Miksi Jumala lähetti Jeesuksen pelastamaan maailmaa? Pii saa vaikutteita myös islaminuskosta.
Vanhemmat ihmettelevät Piin valaistumista, mutta antavat hänen itse päättää elämänkatsomuksestaan. Isä kehottaa valitsemaan tieteellisen maailmankuvan. Isä vähättelee 10000 vuoden ikäistä uskontoa, jonka saavutukset eivät vedä vertoja tieteelle. Äiti on kuitenkin syvästi uskonnollinen. Eräänä päivänä Pii ja hänen veljensä uhmaavat kieltoa ja lähestyvät eläintarhan Bengalin tiikeriä. He aikovat syöttää sitä lihapaloilla. Eläintenhoitaja osuu paikalle ja estää Piitä tekemästä tyhmyyksiä. Hän varoittaa, että tiikeri seuraa vain vaistojaan ja on vaaraksi ihmisille. Hoitaja näyttää miten tiikeri tappaa saaliinsa tarjoamalla sille vuohen.
Muutaman vuoden kasvettuaan Pii (Suraj Sharma) tapaa teinityttö Anandin (Shravanthi Sainath) koulun musiikin tunnilla. Pii katselee hetken Anandin uskonnollista rituaalia muistuttavaa tanssia. Ensirakkaus leimahtaa näiden kahden nuoren välille. Sitten koko perheen elämä muuttuu radikaalisti. Isä on päättänyt myydä koko kannattamattoman eläintarhansa meren taakse Yhdysvaltoihin. Pii joutuu hyvästelemään tyttöystävänsä mutta lupaa palata jonain päivänä. Sitten ollaan jo rahtialuksen matkassa meren poikki määränpäänä Kanada. Mariaanien haudan kohdalla myrsky yltyy hirmuiseksi, kun luonto näyttää voimansa. Salamointi ja vellova valtameri kauhistuttaa ja ihastuttaa. Eläimet pääsevät karkuun häkeistään. Laiva alkaa upota, ja Pii kiipeää pelastusveneeseen. Samaan veneeseen hyppäävät myös seepra, hyeena ja oranki. Hetken Pii on vaarassa hukkua kymmenmetristen aaltojen syleilyssä. Kun myrsky laantuu Pii huomaa menettäneensä perheensä ja huutaa turhaan heidän peräänsä.
Pii on yksin keskellä valtamerta veneessään, jossa vallitsee sekasortoinen tilanne, sillä mukaan hypänneet eläimet eivät selvästikään pidä toisistaan. Seepra kuolee piakkoin ja ei mene kauan, kun hyeena tappaa orangutangin. Kun käy selväksi, että vene ei uppoakkaan, Piin on opeteltava selviytymään. Yllättäen Pii huomaa, että eläintarhan vetonaula tiikeri Richard Parker on mukana veneessä. Pian ilta hämärtyy, meri tyyntyy ja aurinko kultaa veden pinnan. Pii ja Tiikeri ovat kaksistaan. Rukous lohduttaa, mutta vastausta ei kuulu.
Pii oppii paljon pelastautumisesta veneessä olevasta oppaasta. Ruokatarvikkeet riittäisivät joksikin aikaa, mutta Piin on opeteltava kalastamaan. Pii oppii, että aktiviteetti esimerkiksi tarinan kertominen pitää virkeänä. Pii kirjoittaakin jonkinlaista päiväkirjaa tapahtumista. Bengalin tiikerin kanssa selviytyminen vaatii erikoistoimenpiteitä. Mutta onnistuuko tiikerin kesyttäminen? Pii ei halua luopua seuralaisestaan, hän haluaa myös ruokkia sen. Richard Parker oppiikin jossain määrin kunnioittamaan isäntäänsä ja Pii haluaa kunnioittaa sen reviiriä. He oppivat selviytymään toistensa avulla.
Tähtien loisteessa tapahtuu eriskummallisia asioita. Osoittautuu, että valtameri on kaikkea muuta kuin autio. Pii nappaa ensimmäisen kalan ja painiskelee hetken sen kanssa. Pii kiittää Vishnua kalasta ja tiikerikin saa syödäkseen. Näemme unenomaisen kohtauksen, kun meduusat luovat loistettaan pilkkopimeässä. Ryhävalas ponnistaa korkealle ja melkein kaataa veneen. Lentokalat hyppivät veneeseen ja Pii saa niistä paljon syötävää. Seuraavaksi Piitä ihastuttavat delfiinit, jotka leikkivät jonkin aikaa veneen rinnalla. Piillä riittää ihmeteltävää. Meren olennot luovat epätodellisen tunnelman. Syvyyden petoeläimet nousevat hetkeksi pintaan. Näemme uskomattoman valospektaakkelin. Sitten nousee uusi myrsky, Pii taistelee taas elämästään ja ylistää Jumalaa näytöksestä. Pian myrsky taas laantuu, ja tilanne rauhoittuu.
Pii saapuu viimein asutulle rannikolle. Richard Parker katoaa metsään taakseen katsomatta. Luontokappaleen lähtö hyvästelemättä liikuttaa Piin kyyneliin. Sitten kehyskertomus jatkuu vielä jonkin matkaa. Aikuiseksi kasvanut Pii tietää, että hänen tarinaansa on vaikea uskoa. Oliko tapahtumilla syvempi merkitys – ei välttämättä. Piitä haastattelemaan saapuneet laivayhtiön miehet eivät uskoneet tarinaa. Niinpä Pii kertoo toisen tarinan miellyttääkseen japanilaisia. Hän korvaa eläimet ihmisillä ja kertoo tapahtumat uudelleen heidän kokeminaan. Hyeena oli aluksen kokki, seepra oli merimies, orangi oli Piin äiti ja Pii itse tiikeri. Kumpikin versio on aidontuntuinen. Pii jättää asiamiehien omaan harkintaan kumpaan tarinaan uskoo. Pii kysyy toimittajalta, kummasta tarinasta hän pitää eniten. Toimittaja vastaa epäröimättä pitäneensä alkuperäisestä kertomuksesta.
Suurin osa elokuvan vaikuttavimmista kohtauksista on toteutettu CGI:nä. Erikoistehostevelhot ovat luoneet uskomattoman aidontuntuisen myrskyn. Kun pelastusvene on veden varassa ja päähenkilö taistelee hengestään, myrsky saa vielä karmaisevammat mittasuhteet. Venematkan aikana tapahtuu monia ihmeellisiä asioita, jotka jäävät katsojan mieleen. Nämä ovat unenomaisia kuvia äärettömästä, joka sanana yleensä yhdistetään Jumalaan tai avaruuteen. Todellisuus sekoittuu päähenkilön kuvitelmiin. Pii näkee lähietäisyydeltä ryhävalaan ponnistavan korkealle veden yläpuolelle. Valaat ja meduusat ovat saaneet hivenen väritetyn ulkomuodon. Näistä merenelävistä saa hyvin epätodellisen vaikutelman. Elokuva ei kerro, mitkä näistä ihmeistä ovat mielikuvituksen tuotetta.
Piin elämä on syvästi uskonnollinen elokuva. Uskonnollisuus tarkoittaa tässä yhteyttä luontoon, ja luonnon kunnioittamista. Tämä yhteys kulkee punaisena lankana läpi koko elokuvan. Tarinan opetus on se, jos haluaa ymmärtää luontoa ja ihmisen paikkaa siinä, ei ole väliä sillä uskooko Kristinuskon Jumalaan vai miljooniin Intian luonnonjumaliin. Uskoon tuleminen, oli Piille hyvin henkilökohtainen kokemus. Kukaan hänen lapsuudessaan ei tyrkyttänyt Jumalan armoa, eivät edes hänen vanhempansa. Pii löytää itsensä ja jumalan luonnollista tietä, kaipuun kautta. Pii menettää myrskyssä perheensä ja koko aiemman elämänsä. Hän saa kuitenkin uuden mahdollisuuden ja koettelemusten kautta löytää merkityksen elämälleen
Johdantojakso, jossa valotetaan Piin lapsuutta ja nuoruutta on paikallaan. On toki kiinnostavaa tietää, miten päähenkilön on saanut eriskummallisen nimensä. Miten tuo intialaispoika alun perin joutui kosketuksiin villin luonnon kanssa täysikasvuisen Bengalintiikerin hahmossa. Piin nuoruuden tapahtumat kuvataan hieman komediallisessa valossa. Lapsuuden tapahtumista katsoja ja tuntemuksen, että jotain jännittävää on tulossa. Katsoja saa kuitenkin odottaa elokuvaa alkavaksi liian kauan.
Luonnonvoimat saavat voiton Piistä, ja hän antautuu Jumalalle ja jättää pelastumisensa hänen käsiinsä. Mikä Bengalin tiikerin merkitys tarinassa olikaan? Ehkä tiikerin oli tarkoitus sytyttää toivonkipinä. Piissä herää selviytymisen halu; hänen on pysyttävä hengissä tiikerin vuoksi. Tiikeri on ainoa asia, joka pelastautui haaksirikosta, ja Pii pitää tiikeriä kohtalotoverinaan. Joka tapauksessa tuntuu siltä, että tiikerin ja intialaispojan välille kasvaa erikoislaatuinen ystävyys. Kun tiikeri lopussa katoaa viidakkoon taakseen katsomatta, katsoja jää miettimään, oliko tuota ystävyyttä koskaan ollutkaan. Richard Parker on edelleen villi ja vaistoihinsa luottava luontokappale. Hetken ajan päähenkilö tuntee syvää pettymystä, sillä Tiikerin mukana poistuvat viimeisetkin rippeet aikaisemmasta elämästään. Oliko Piin tiikerissä näkemää inhimillisyyttä olemassakaan?
Tästä elokuvasta on sanottu, että se edustaa maagis-realistista taidesuuntausta. Tämä tarkoittaa sitä, että realistisiin kuviin yhdistetään yliluonnollisia tai maagisia elementtejä. Ne avautuvat katsojalle vain uskonvaraisesti. Maagisuutta tässä elokuvassa edustavat omaa valoaan loistavat merenelävät. Päähenkilön kokemukset ja näyt keskellä valtamerta ovat hivenen liian todellisia ja kuitenkin sen verran epätodellisia, että niistä ei voi sanoa mikä on kuvitelmaa. Kuvitelmalla tarkoitan tässä ilmiöitä, jotka elokuvan ohjaaja on halunnut säilyttää salaperäisenä ja jopa yliluonnollisina. Yleensä maaginen realismi yhdistetään kirjallisuuteen, mutta nykytekniikalla elokuviinkin pystytään lisäämään fantasiaelementtejä. Tietokonegrafiikka on herättänyt mielikuvituksen uudelleen henkiin, ja Hollywood on tuottanut useita kertomuksia, joita parhaiten kuvaa maaginen realismi. Tällaisia elokuvia ovat esimerkiksi The Tree Of Life ja Birdman.
Koska kertojanääni on kokonaan Piin itsensä, Elokuva on kokemuksena hyvin subjektiivinen. Se, että elokuva on kuvattu nuoren lapsen näkökulmasta, pidetään eräänä keinona tuoda tarinaan uskottavuutta ja myös kuvitteellisen elementin. Paljon jää katsojan mielikuvituksen varaan. Piin tarina koettelee sen kuulijan uskoa. Jos minulle yritettäisiin tuputtaa tällaista tarinaa, en luultavasti pystyisi ottamaan sitä todesta.
Elokuva pähkinänkuoressa
- Alkuperäinen nimi: Life of Pi
- Ohjaaja: Ang Lee
- Käsikirjoitus: Yann Martel, David Magee
- Julkaisuvuosi: 2012
- Genre: seikkailu
- Palkinnot: 4 Oscaria (Academy Awards), 1 Golden Globe, 2 BAFTA
- Näyttelijät: Suraj Sharma, Irrfan Khan, Shravanthi Sainath, Rafe Spall